Rauhallinen mies digimaailmasta

Espoossa ennen Seinäjoelle muuttoa asunut tietokoneosaaja Toni Lamminaho viihtyy nykyisessä kotikunnassaan Ilmajoella erinomaisesti. Hän asuu kuudetta vuotta puolisonsa Jonnan ja täällä syntyneen lapsensa kanssa Seppälän alueella. Perhe kokee, että vapaa-ajalla Ilmajoella on helppo päästää irti lapsiperhearjen kiireistä ja IT-työstä esimerkiksi yhteisen ulkoilun parissa. Lamminaho haaveilee harrastuksekseen myös laitesukellusta ja lumilautailua.

Perheen suurin haave on muotoutunut Ilmajoella vietettyjen vuosien aikana.

– Haluaisimme asua maalla talossa, jossa takapihalta alkaa metsä ja edessä on peltoa, Lamminaho kuvailee.

Toni Lamminaholla on ammatillisesti päivittäin mielessä kuitenkin peltojen sijaan hieman abstraktimmat asiat: erityisesti ikääntyvien ihmisten rohkaiseminen digiymmärryksen pariin sekä digiosaamisen jatkuva ja sopivan laaja ylläpito.

Lamminaho opastaa tuoreehkon yrityksensä toiminta-ajatuksen mukaisesti tietokoneen, netin ja kännyköiden käyttöön, päivittämiseen, putsaamiseen ja tietoturvaan liittyvissä asioissa. Hän tarjoaa tietokoneiden huoltoa ja korjausta, käyttöopastusta ja neuvontaa sekä antaa apua digitaalisten palveluiden käytössä.

Millainen mies ja uskaltaako hänet päästää tietokoneelleen?

Ikäihmisten digiopastaja

ResIT-nimi Lamminahon yritykselle syntyi sanoista ressitön IT eli stressitön informaatioteknologia.  Viime vuonna yrittäjä Lamminahon ajatus kirkastui entisestään. Digiteemojen yrittäjyydessä hän saa jo yhdistettyä elektroniikkaosaamisensa digiopastamiseen ja nyt erityisesti ikäihmisten parissa tehtävään työhön.

– Olen tietokonekorjaaja ja digiopastaja. Koen erityisesti ikäihmisten digiosallisuuden käytännön kehittämisen omaksi tehtäväkseni, Lamminaho sanoo.

Lamminaholle tärkeää tekemisessä on ehdoton luottamus. Hän arvioi, että luultavasti suurimmat epäluulot liittyvät asiakkaiden mielissä koneella olevien materiaalien mahdolliseen katselemiseen. Hän ei kuitenkaan availe dokumentteja, katsele kuvia tai viestejä tai kirjaudu koneen omistajan palveluihin.

– Työni tapahtuu tietokoneen, kännykän tai ohjelmien ”konehuoneissa”, ellei täsmällisesti muuta tarkastelua pyydetä, Lamminaho täsmentää.

Asiakaskohtaamiset hoidetaan pääosin kotikäynneillä. Lamminaho on saanut myönteistä palautetta ihmiskeskeisestä ja rauhallisesta, opastavasta työotteestaan. Hän kohtaa työssään asiakkailta heidän oman oppimiskykynsä aliarviointia. Asiakkaat rentoutuvat, kun Lamminaho opastaa mahdollisimman arkisilla sanoilla ja esimerkeillä. Hätäpäissään klikkailua voi sattua meille kelle tahansa, mutta tärkeää on pysähtyä ja pyytää opastusta.

– Minäkin saan opetella uutta jatkuvasti. Ei tarvitse yhtään hävetä vaan kysyä ja ihmetellä ääneen. Se on avain oivalluksiin digiasioissa, Lamminaho kannustaa.

Kodin piharakennukseen on juuri valmistunut työtila, jossa hän huoltaa koneita. Yrittäjän tavoittaa sieltä sopimuksen mukaan. Joskus asiakkaan kone on niin loppu, että hän suosittelee käytetyn uuden tai uuden, tehoiltaan sopivan koneen hankkimista.

Lamminahon osaamista on mahdollista saada hyödykseen myös täsmäkoulutuksina ja kurssimuotoisesti. Mies toivoo, että ikäihmiset uskaltavat ottaa tietokoneet ja älypuhelimet haltuun.

Digimaailmankuva

On teknisiä koneongelmia ja sitten sovellusten eli ohjelmien ja netin käyttämiseen liittyviä opastustarpeita. Asiakkaan ei tarvitse osata kuvata ongelmaa tarkasti, vaan Lamminaho kartoittaa tilanteen. Ammattilaisen työfilosofiaan kuuluu “digimaailmankuvan piirtäminen” asiakkaalle. Hän kertoo, mitä hän huomaa koneessa, miten se liittyy mihinkäkin ja mitä on tekemässä. Mitään ei tehdä ilman asiakkaan tilausta ja lupaa.

Tyypillinen haaste asiakkaan sanoittamana on netin hitaus. Perusteellinen ja auttavainen mies haluaa löytää käyttöhaasteiden juurisyyn. Kun asiaa tutkitaan, voi syy löytyä esimerkiksi päivittämättömästä käyttöjärjestelmästä eikä nettiyhteydestä lainkaan.

– Tietokonekin tarvitsee ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, jotta se säilyy ehjänä ja käyttökunnossa, Lamminaho sanoo.

Toinen tyypillinen ihmetyksen aihe on sosiaalisessa mediassa toimiminen, ja niiden tilien kautta saapuneet huijausviestit ja jopa tilinkaappaukset. Digimaailmassa toimimisessa on tärkeää saada ymmärrys, mitä tekee ja miten se vaikuttaa. Lamminahon ohje on: pysähdy, tuumaa. Älä anna tutulle Messengerissä puhelinnumeroasi vastauksena sitä kysyvään viestiin. Tarkista asia henkilöltä toista kautta: olitko se sinä? Jos tili onkin joutunut jonkun muun haltuun, ei sometilin omistaja tiedä kyseisistä viesteistä mitään.

– Jos vahinko on tapahtunut, vinkkaa tilin haltijalle ja soita minulle, Lamminaho ohjaa.

Itsenäisyyden kokemuksia

Lamminaho haluaa tekemisellään mahdollistaa ennen kaikkea tietoturvallisuuden ja itsenäisyyden säilyttämisen asiakkaille.

– Riittävä digiosaaminen on itsenäisyyttä, hyvinvointia ja jopa taloutensa turvaamista, Lamminaho kuvailee.

Hänelle tulee mieleen tilanne, jossa eräs keski-ikäinen nainen harmitteli oman 80-vuotiaan äitinsä yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Samaan aikaan puolison äiti piti yhteyttä kavereihin kännykällä, kuului Facebook-ryhmiin, jumppasi kotona nettivideoiden avulla, käytti älykännykässään whatsapp-sovellusta perheryhmään viestittelyyn perheen kesken ja maksoi itse laskunsa netissä.

Lamminaho kutsuu kaikkia osallistumaan digimaailmaan, askel kerrallaan. Perheenisänä hän kuitenkin harmittelee, että alakouluikäisille annetaan älykännyköitä.

– Vaikka et ehkä työuran jo päättäneenä henkilönä tunne näitä kaikkia nykyajan digijuttuja, ovat avaimia oppimiseen uteliaisuus ja halu kokeilla ja ymmärtää. Toisaalta uteliaat ja oppivaiset lapset eivät todellakaan saisi vastaanottaa sitä kaikkea, mitä kännyköistä ja netistä heidän eteensä tulee.

Verkkoasiointiin jopa pakottava aikamme tuo Lamminahon mielestä myös vastuuta palveluiden tuottajille.

– Vastuu palveluiden käyttäjien mukana pysymisestä olisi palveluntarjoajien hyvä tunnistaa nykyistä enemmän, ihan konkreettisina tekoina. Voisiko digiosaajalta hankittu, kohtaava opastuspalvelu täsmäkohderyhmille vapauttaa työaikaa organisaatioiden ydintehtäviin ja lisäisi asiakastyytyväisyyttä, tuumii Lamminaho.

Pieni digisanasto

kovalevy = tietokoneessa oleva tekstidokumenttien ja kuvien tallennustila
ulkoinen kovalevy = johdolla koneeseen liitettävä lisätallennustila
pilvipalvelu = netissä oleva tallennustila, johon kirjaudutaan omilla salasanoilla. Pilvipalveluun (esim Google Kuvat) voi tallettaa kuvat niin, ettei tietokoneen kovalevy täyty. Pilvipalvelu toimii varmuuskopiona. Jos tietokoneen kovalevy hajoaa, ovat usein siellä olevat tiedostot ja kuvat mennyttä.
kuvake = tietokoneen näytölle eli työpöydälle tallennettu “ovi” tietokone-ohjelmaan, kansioon tai tiedostoon. Esimerkiksi oman pankin kuvake, joka johtaa pankin nettisivulle.
ohjelma, sovellus = Esimerkiksi Word-tekstinkäsittelyohjelma tai älypuhelimeen ladattava pienoisohjelma kuten Whatsapp tai Facebook.
nettiyhteys = tietokone on vain omana yksikkönään toimiva tekstinkäsittelylaite, ellei siinä ole nettiyhteyttä. Nettiyhteys on joko fyysisen piuhan tai näkymättömän verkon (WiFi) muodostama yhteys internetiin. Nettiä pääset käyttämään, kun sinulla on koneellasi internetselain (esimerkiksi Chrome tai Edge) ja edellä mainittu nettiyhteys.
tietoturva = Tarkoittaa lyhyesti laitteiden kotikäytössä sitä, että salasanat ovat turvallisia ja koneen suojaus on riittävää, jotta tietosi (pankkitunnukset, sometilit, henkilötietosi, kuvat ja muut tiedot) pysyvät turvassa. Vaarojen tunnistaminen ja oma nettikäyttäytyminen on erittäin iso osa tietoturvaa.