Helmi ja Danny herättivät Koskis-hallin eloon
Ilmajokisen mukaan kotiseutu on paras, mutta normaalia jännittävämpi paikka esiintyä. Danny näkee suojatissaan ainesta koko kansan viihdyttäjäksi.
Vuosia sitten suljetun Koskis-hallin valokyltti on jälleen päällä – H-kirjainta lukuun ottamatta. Se ei ole syttynyt. Sisällä odottava yleisö näkee ikkunasta Koskenkorvan maamerkin, viinatehtaan. Sen kyltti loistaa edelleen, vaikka kirjaimet ovatkin vaihtuneet vuosien varrella. Diskovalot vilkkuvat ja kädet lyövät yhteen – lavalle astelee musiikkineuvos Ilkka ”Danny” Lipsanen, 83. Suomi-viihteen jättiläisen, Iso D:n, valo ei ole sammunut.
Danny avaa illan muutamalla hitillään. Koskis-hallissa kaikuvat muun muassa Kauan, Kesäkatu ja East Virginia. Koskenkorvalla on meininkiä. Ja myös kuuma. Tyhjillään olleen kauppahallin ilmastointi ei pärjää väenpaljoudelle eikä läpivetokaan riitä lämpimässä heinäkuun illassa.
Yleisö kuumenee entisestään, kun lavalle nousee Helmi Loukasmäki. Ilmajokinen aloittaa kappaleella Rasputin. Joku yleisössä kehuu esiintyjän ääntä:
– Kyllä vain on paljon samaa kuin Armi Aavikossa.
Helmin osuudessa kuullaan vielä esimerkiksi sellaiset klassikot kuin Huone 105, Tahdon sinut ja Soita mulle. Lisäksi hän laulaa oman, toukokuun lopussa julkaisemansa kappaleen Yhteinen sydän.
Keikkailta Night Club Koskis-hallissa huipentuu Dannyn toiseen osuuteen ja raikuviin aplodeihin. Yökerhon valot eivät toki sammu, vaan DJ PECU, eli Juha-Pekka Karvonen, laittaa soimaan tekoälykappaleensa Seriffin. Nimikkohahmo, Koskenkorvan oma lainvalvoja Jari Mäki, tanssii jumputuksen tahtiin. Menevästä musiikista huolimatta suurin osa yleisöstä suuntaa ulos: kotiin tai baarin puolelle. Koskis-hallissa on kuuma ja tämän illan pääesiintyjät ovat jo lopettaneet.

Toista kertaa kotilavalla
Seuraavana päivänä Helmi ja Danny kertaavat ajatuksiaan keikasta.
– Minulla oli todella odottavaiset tunnelmat. Kotiseutu kuitenkin kyseessä eli paras mahdollinen keikkapaikka. Kotona tietysti jännittää normaalia kovemmin, kun tietää, että yleisössä näkee paljon tuttuja kasvoja, Helmi sanoo.
Tämä oli hänen uransa toinen keikka Ilmajoella. Viime marraskuussa kaksikko esiintyi loppuunmyydyssä Ilmajoen Krouvissa.
– Viimeksi, kun olimme täällä, niin Helmillä oli sikäli valtava menestys, että ihmiset eivät oikein tienneet mitä odottaa. Ihan niin kuin eilenkin – ihmiset olivat yllättyneitä Helmin laulutaidosta ja monipuolisuudesta. Tämä oli tavallaan mielenkiintoinen läpimurto tällä alueella, Danny analysoi.
– Siitä jäi kyllä tosi hyvä fiilis, Helmi komppaa.
Dannylla on joitakin aikaisempia kokemuksia Ilmajoesta keikkapaikkana. Hän muistelee käyneensä Ilmajoen Kestikartanossa viime vuosikymmenen alussa. Viime syksyn Krouvin keikalla joku yleisöstä toi näytille lehtileikkeen, jonka perusteella Danny esiintyi Seppälän hallissa vuosikymmeniä sitten.
– Se leike saattoi olla jopa 60-luvulta, Helmi muistelee.
Vuosikymmenten takaiset ajat ovat Dannyn mielessä kirkkaina. 60-luvulla Pohjanmaa oli tanssimusiikin ja tangon keskus.
– Silloin oli olemassa sellainen sanonta, että jos ihminen selviää esiintymisestään yleisön edessä myönteisesti Pohjanmaalla, sitten aukeavat ovet esiintymispaikkoihin koko Suomessa. Pohjanmaan merkitys suomalaisille artisteille on ollut keskeisen tärkeä, hän sanoo.

Sydämestä sydämeen
Dannyn mukaan Helmin levy-yhtiö Poptori haluaa jatkaa yhteistyötä tulevaisuudessakin.
– Hekin ovat huomanneet, että Helmi on henkilö, joka yltää helposti sydämestä sydämeen, Danny kehuu.
Musiikkineuvos ei tyydy hiomaan suojatistaan pelkkää esiintyjää. Helmi on opiskellut hänen opissaan myös ohjelmatoimistoalaa hallinnollisia tehtäviä myöten.
– Minulle on ollut tärkeää, että Helmi saa kaiken tiedon, mitä hän tästä alasta tarvitsee, ja selviää itse eteenpäin. Mitä enemmän hänellä on tietoa, sitä paremmin hän selviää tässä viidakossa, Danny toteaa.
Oppilas on ottanut opit vastaan mielellään.
– On ollut hienoa päästä näkemään, mitä muuta tämä ala sisältää esiintymisen lisäksi. Sieltä voi joskus löytyä sellaista, mitä haluaa tehdä taustavoimissa, Helmi pohtii.
Mentorin odotukset eivät ole vaatimattomat.
– Täältä Ilmajoelta on löytynyt ihminen, joka voi tulevaisuudessa viihdyttää koko Suomen kansaa, hän uskoo.
Mentorina Danny puhuu kokemuksella. Hän on ollut nostamassa julkisuuteen artisteja Kirka Babitzinista ja Katri Helenasta aina Erika Vikmaniin ja Helmiin saakka. Dannyn perustama D-tuotanto täyttää syyskuun 16. päivänä 60 vuotta. Enimmillään ohjelmatoimisto työllisti yli 400 henkeä, Tapio Rautavaaran kaltaisia legendoja myöten.
Oma uralaskelmakin on valmiina. Yli kuuden vuosikymmenen artistitaipaleellaan Dannylle on tehty liki 400 kappaletta, joista hänen laskujensa mukaan yli sata on yltänyt listahitiksi.
Seuraava kappale on jo tuloillaan. Heinäkuun puolivälissä Raumalla kokoontuu työryhmä, jonka tehtävä on tehdä legendalle uusi laulu. Esikuvana on Frank Sinatran My Way.
– Lähtökohtana on tehdä kappale, joka kuvastaa tapaani tehdä musiikkia. Se on tavallaan lopputulos taiteilijan taipaleesta – kiitoslaulu siitä, mitä olen saanut elämäni aikana tehdä, Danny kuvailee.
Helmiltäkin tullaan kuulemaan uutta musiikkia. Pari kappaletta on jo levytetty. Laulaja haluaa rakentaa omaa soundiaan, jota hän kuvailee iskelmän ja popin sekoitukseksi.

Takaisin kotiseudulle?
Helmi ja Danny keikkailevat tasaisin väliajoin. Kesäesiintymisiä on luvassa vielä muutama. Seuraavasta Ilmajoen keikasta ei ole vielä tietoa. Kaksikko sai kuitenkin kutsun tulla katsomaan Superpesistä Koskenkorvalle.
– Nähdäänkö meidät siellä vielä kesän aikana? Helmi pohtii.
Ilmajoelle hän lupaa joka tapauksessa palata tiuhaan. Tänäkin vuonna hän on käynyt kotipuolessa lähes joka toinen viikko. Nytkin hän miettii, käykö heittämässä vain Dannyn kotiin Raumalle ja palaako sitten lakeuksille.
– Poissa ollessa on huomannut eri lailla, miten tärkeä paikka tämä on. Pohjalaisia piirteitä tulee itsestäkin vuosi vuodelta enemmän esiin. Varmasti jossain vaiheessa palaan tänne päin. Ei täältä pois voi olla.
Tältä visiitiltä käteen jäi mukava keikkakokemus, joka sisälsi myös jälleennäkemisiä. Yksi Helmiä lämmittänyt kohtaaminen tapahtui Risto Oja-Lipastin kanssa. Helmi opiskeli hänen johdollaan pianonsoittoa noin 8–9-vuotiaasta aina yläkouluun saakka.
– Näimme vuosien jälkeen, ja Risto antoi hyvää palautetta. Esittelin myös Dannyn hänelle. Tästä keikasta jäi tosi hyvä mieli, Helmi päättää.
Yökerho jäi kävijätavoitteestaan

Ravintola Koskenkuohu avasi Koskenkorvalle yökerhon, kun samassa liikekiinteistössä oleva vanha Koskis-halli muuntui keikkapaikaksi neljän illan ajaksi. Keskiviikosta lauantaihin kestäneellä Koskenkorva-viikolla hallissa esiintyivät Trio Soinnilliset, Danny ja Helmi, NeOn Pöhönäs sekä Antti Railio. Ravintoloitsija Jani Karvonen sanoo tapahtuman keränneen noin 700–800 kävijää. Kokonaisuus jäi kuitenkin alle odotusten.
– Odotin lähemmäs tuhatta koko viikolta. Lauantai-ilta oli hyvä, siinä oli reipas 300 kävijää, mutta keskiviikko, torstai ja perjantai olivat kävijämäärien suhteen lievä pettymys, Karvonen sanoo.
Tila toimi hänen mukaansa keikkapaikkana muuten hyvin, mutta pitkään käyttämättä olleen hallin ilmanvaihdossa oli ongelmia.
Kokeiluun Karvonen on silti tyytyväinen. Hän arvioi tapahtuman jääneen plussalle sekä taloudellisesti että toiminnallisesti, ja väkeä tuli Ilmajokea kauempaakin. Moni kävi ravintolassa ensimmäistä kertaa.
– Nyt tila on korkattu ja testattu. Heräsi paljon ajatuksia siitä, mitä siinä voisi järjestää – esimerkiksi lapsille ja nuorille jotakin, tai pikkujouluaikaan.
Ravintoloitsija toivoo, että tapahtumaviikolla ensi kertaa ravintolassa käyneet löytäisivät paikalle jatkossakin, sillä tavallisten viikonloppujen asiakasmäärät eivät tällä hetkellä riitä toiminnan ylläpitämiseen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Koskenkuohun on tarkoitus jatkaa kesän loppuun saakka, ja jatkoa mietitään kuluneen kauden perusteella.
– Jotta kylällä halutaan ravintolaa pitää, kyllä oven pitää paremmin käydä. Tällä kuviolla on vaikea nähdä, että hommat jatkuisivat syksystä eteenpäin. Kansa päättää: jos palveluita käytetään, niillä on mahdollisuus jatkua, Karvonen summaa.