Hällströmin suvun muistomerkki täytti 60 vuotta
Ilmajoen vanhalla hautausmaalla muisteltiin Hällströmien sukua. Se sai alkunsa ruotsalaisten lautturien pojasta.
Petter ja Elisabet Hällströmin muistomerkki paljastettiin Ilmajoen vanhalla hautausmaalla 24.7.1966. Viime viikon perjantaina siitä tuli kuluneeksi tasan 60 vuotta. Sukuseuran tilaisuudessa laskettiin seppele, laulettiin Suvivirsi ja keskusteltiin suvun merkityksestä.
Sukuneuvoston puheenjohtaja, hämeenlinnalainen Jari Nurmi kuvasi puheessaan sukua oman yhteisönsä rakentajaksi.
– Suku on aina osallistunut ja vaikuttanut vastuullisesti asuinpaikkansa ja seutunsa elämään, Nurmi sanoi.
Nurmen mukaan suvusta löytyy osaajia kaupan, hallinnon, lääketieteen ja tieteen aloilta sekä musiikista, elokuvasta ja näyttämötaiteesta. Yhtä lailla suku on täynnä arjen ahkeria puurtajia. Sukuseura kokoaa parhaillaan sukuun kytkeytyviä yrityksiä tietokartaksi.
Petter Hällströmin esi-isät olivat lauttureita. He kuljettivat lauttaa Helsingborgin ja Helsingørin välillä. Nurmi näki lautturityössä suvun myöhemmän toiminnan juuret. Lautalla yhdistettiin eri valtioiden ja asuinalueiden ihmisiä. Suku on jatkanut samaa sillanrakennusta eri elämänalueilla.
Helsingborgista Ilmajoelle
Kulttuurineuvos Jorma Aro kertasi puheenvuorossaan kantaisän vaiheet. Petter syntyi Helsingborgissa vuonna 1702. Hänen molemmat vanhempansa kuolivat ruttoon vuonna 1711.
Ensimmäisen kerran Petter Hällström tavataan Suomessa omalla sukunimellään 14. marraskuuta 1724 silloin Laihiaan kuuluneen Sarvijoen myllytullin manttaaliluettelossa. Hän oli tuolloin luutnantti August Samuel Baldowinin renkinä ja sotilaspalvelijana Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä.
Huhtikuussa 1726 Petter vihittiin Kuortaneen kappalaisen tyttären Elisabet Arinin kanssa. Kielitaitoisena pitäjänräätälinä Petter sai lunastaa Latva-Jussilan talon Palonkylästä ja toimi räätälin ja maanviljelijän töiden ohella Ilmajoen varanimismiehenä vuosina 1742 ja 1743.
Suvun jälkeläisiä on kartoitettu sukuluetteloon kymmeniä tuhansia. Sukukirjoja on julkaistu kymmenkunta, ja tuorein niistä on toistatuhatta sivua käsittävä Hällströmin musikantit.
Arvot kantavat pidemmälle
Muistomerkin suunnitteli sukuun kuuluva arkkitehti Jorma Pankakoski. Aro huomautti, että kivi pystytettiin kolme vuotta ennen kuin sukuseura perustettiin Ilmajoella vuonna 1969. Tämän perusteella kiven pystyttivät paikalliset yksityishenkilöt ja yritykset.
Tilaisuuden päätteeksi keskustelu kääntyi arvoihin. Sukulaiset muistelivat pappeja, pyhäkoulunpitäjiä ja kanttoreita. Suvun lääkärit olivat aikanaan niin tunnettuja, että sukunimeä saatettiin käyttää synonyymina lääkäristä.
– Saatettiin kysyä, että kuka teillä on Hällströminä, sukuneuvoston jäsen Mika Piirto kertoi.
Piirron mukaan suvun lääkärit hoitivat myös potilaita, joilla ei aina ollut varaa maksaa. Hän muistutti, etteivät tittelit kanna pitkälle, vaan sen tekevät arvot.
Esimerkkinä Piirto nosti esiin ilmajokisyntyisen arkkitehdin Rainer Mahlamäen, joka piti sukujuhlien juhlapuheen viime kesänä. Mahlamäki on suunnitellut muun muassa Liettuan Šeduvan The Lost Shtetl -museon, joka kertoo vuonna 1941 tuhotusta juutalaisyhteisöstä. Kylän 664 juutalaista surmattiin natsimiehityksen aikana – tappajat olivat saman kylän muita asukkaita.
– Olimme poikani kanssa lopulta viisi tuntia siinä museossa. Se oli niin mielenkiintoinen, Piirto kuvaili.
Muita nykypäivän tunnettuja suvun jäseniä ovat esimerkiksi kapellimestarit Susanna Mälkki ja Santtu-Matias Rouvali, poliitikko Mika Aaltola sekä edesmennyt muusikko Pate Mustajärvi.
Hällströmin suvulla on kolme yhdistystä. Vanhin sai alkunsa vuonna 1882 ja toimii nykyään nimellä Hällströmien Sukuyhdistys. Aateloidulla af Hällström -haaralla on oma yhdistyksensä vuodesta 1933. Ilmajoella vuonna 1969 perustettu Petter ja Elisabet Hällströmin sukuseura ry vaalii näiden yhteyttä.
