Ilmajoella huolletaan Suomen sotilaiden lääkintävarustus

Lääkintävarikko ja Ilmajoen varasto toimii kolmessa eri toimipisteessä Ilmajoen alueella. Viimeisimpänä näistä on vuonna 2023 käyttöönotettu Ilmajoen kunnalta vuokrattu kunnossapitohalli. Ilmajokinen kapteeni Tuomo Tammela on lääkintävarikon ja Ilmajoen varaston päällikkö.

– Meillä on reilu 20 työntekijää, joista muutama on sotilaita ja pääosa siviilejä, kuten varastonhoitajia ja suunnittelijoita. Tämän vuoden alusta saimme neljännen lääkintälaiteasentajan viran. Kaikki työntekijät koulutetaan täällä tehtäviinsä, mutta taustalla on logistiikan koulutuksen saaneiden lisäksi sairaanhoitajia, lähihoitaja ja välinehuoltaja, Tammela luettelee.

Varikko työllistää paikkakuntalaisia, mutta työn perässä liikkuu väkeä myös maakunnasta.

Ukrainan sota avasi silmät

Tammelan mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut varautumisen suunnitteluun.

– Ukrainan sodan myötä on tunnistettu tarvikkeita, jotka herkästi loppuvat poikkeusoloissa. Meidän on laskettava, millaiset varastot pitää olla, että pärjätään.

Neuloista ja ruiskuista ei ole ollut pulaa, mutta sen sijaan kiristyssiteitä kuluu sodassa massoittain.

– Kiristyssiteitä ei ole saatavilla sodan aikana niin hyvin. Saattaa olla kyse ihan arkipäivän materiaalista, jota ei poikkeusoloissa saakaan.

Kiristysside on vanha keksintö eikä edes kovin monimutkainen. Idea on käteen tai jalkaan tulleen vamman verenvuodon tyrehdyttäminen vetämällä side niin tiukalle, että verenkierto raajaan katkeaa. Välillä sidettä pitää löysätä, mutta säätelyn ansiosta ihminen ei vuoda kuiviin.

– Kiristysside voi pelastaa hengen, sillä se antaa aikaa siirtää potilas hoitoon. Ukrainassa eräs haavoittunut sotilas selviytyi kiristyssiteen ja droonilla lennätettyjen lääkkeiden avulla sata päivää ennen kuin hänet päästiin hakemaan turvaan. Häneltä jouduttiin amputoimaan jalka nilkasta, mutta henki säästyi, Tammela kertoo.

Teknistä osaamista tarvitaan

Varikolla on normaaleja sairaalalaitteita, verenpainemittarista hengityskoneeseen ja monitoimilaitteisiin, joissa pystyy seuraamaan elintoimintoja.

– Lääkinnällisissä laitteissa on aika vähän militaarispesifejä laitteita. Lääkintälaitelaki velvoittaa meitä siinä missä hyvinvointialueitakin huoltamaan laitteita.

Valmistajan ohjeen mukaan tehdään vuosittaisia tarkastuksia. Laitteita kalibroidaan, tarkistetaan akut ja laitteen muu toiminta. Lääkinnällisistä materiaaleista tarkistetaan päiväykset. Tammela mainitsee esimerkkinä defibrillaattorien lätkät, jotka vanhenevat.

– Ukrainalainen lääkintämies kertoi Iltalehden haastattelussa viime vuoden huhtikuussa, miten tärkeää on, että löytyy kunnollista tavaraa, millä hoidetaan. Oli sota tai rauha, niin on huolehdittava siitä, että meidän haavoittuneita sotilaitamme hoidetaan kunnolla.

Lääkintävarikolla puhutaan joukkotuotannosta ja varusteita kierrätetään kierrätyssuunnitelman mukaan.

– Repertuaari on laaja, varusmiespalveluksessakin käytössä olevasta taistelijan ensiapusarjasta leikkausaseman täysimittaiseen leikkaussalliin. Yksinkertaisten varusteiden huoltoa käyttäjät tekevät itse. Joukko-osastot huoltavat ja me lähetämme materiaalit. Kerran vuodessa pidetään koulutuspäivät.

Myös puolustusvoimien lääkintälaitekanta uudistuu koko ajan.

– Onneksi eletään syvää rauhan aikaa. Meillä laitteiden elinkaari on useita vuosia pidempi kuin sairaaloissa. Aina, kun laitekantaa uusitaan, se on tämän päivän uusimpia malleja. Vaikka laite ei ole käytössä, se vaatii yllättävän paljon ylläpitohuoltoa. Tekniset laitteet vaativat toimiakseen käyttöä.

Lääkintävarikolla osaaminen keskittyy materiaalin huoltoon, mikä edellyttää teknistä osaamista. Vastuut on jaettu materiaaliryhmittäin, ja varastonhoitajat ovat oman materiaalinsa asiantuntijoita.

– Lääkintälaitteiden kunnossapitoon on oltava kyky tehdä kaikki itse. Poikkeusoloissa osaaminen pitää turvata. Lääkintälaiteasentajat kiertävät eri toimipaikkoja, rajavartiolaitos mukaan lukien. Nyt, kun asentajia on neljä, matkapäiviä on inhimillisemmin, Tammela toteaa.

Lääkintävarikon henkilöstö piti viime viikolla harjoituksia ja tällä viikolla varikolle kokoontuu noin 50 reserviläistä kertausharjoituksiin.

– Yksinkertaistettuna harjoittelemme varusteiden pakkaamista ja lähettämistä oikeaan paikkaan.

Satakunnan tykistörykmentin komentaja vieraili

Ilmajoella toimiva Aallon patteriston perinnetoimikunta piti vuosikokouksensa lääkintävarikon opetustiloissa. He olivat kutsuneet Satakunnan tykistörykmentin komentajan, everstiluutnantti Tuomas Mäkisen kertomaan kenttätykistön kuulumisia.

– En ole aikaisemmin käynyt lääkintävarikolla, mutta Ilmajoella kävin viime kesänä, kun järjestettiin Satakunnan tykistörykmentin valatilaisuus.

Satakunnan tykistörykmentti on osa Porin prikaatia. Satakunnan tykistörykmentissä Niinisalossa suorittaa asepalvelusta noin 700 varusmiestä ja palkattua henkilökuntaa on noin 80. Niinisalon alokasvahvuus on noin tuhat. Tykistörykmentin lisäksi Niinisalossa on Pohjanmaan jääkäripataljoona sekä osia prikaatin esikunnasta ja Varsinais-Suomen huoltopataljoonasta. Tykistökoulutuksen lisäksi Niinisalossa koulutetaan muun muassa jalkaväen ja miehittämättömän ilmailun joukkoja.

– Kaikille yhteisesti annettava lääkintä- ja ampuma-asekoulutus vastaa hyvin taistelunkuvan muutoksiin. Pilottiluonteisena kokeiluna on taistelijan tulikasterata, jossa tuodaan tutummaksi toiminta lennokkiuhan alla ja kehitetään henkistä sietokykyä. Opitaan henkilökohtaisen suojautumisen ja suojavälineiden käyttö ja partiossa toimiminen niin, että partion jäsenen hengissä säilyminen pystytään takaamaan, Mäkinen kertoo.

Taistelutekniikkaa ja tulenjohdon koulutusta kehitetään. Mäkisen mukaan tykistö aselajina on uudistumassa kahdella tavalla.

– Toimintatapoja kehitetään vastaamaan uuteen ilmauhkaan. Kehitämme lennokintorjuntaa ja suojan eri elementtejä. Kalusto uudistuu tukemaan jalkaväen toimintaa. Tykistön kehittäminen on kärjessä useissa maavoimien hankkeissa.

Kalustohankintoihin kuuluu muun muassa raskaan raketinheittimen päivitys.

– Raskaat raketinheittimet käyvät Yhdysvalloissa päivitettävänä. Samalla niiden määrä nousee noin 20:stä noin 40:een. Lisäksi M3-kranaatinheitintä kehitetään kuorma-autoalustaiseksi, jolloin jalkaväen tulituesta huolehditaan liikkuvalla ja tehokkaalla järjestelmällä.

Mäkinen nosti esille ajan hengen ja miten eri puolilla käytävät sodat vaikuttavat.

– Maanpuolustushenki näkyy nyt varusmiehissä. Toivottavasti se heijastuu perinnetyöhönkin.