LEHTI ON VAPAASTI LUETTAVISSA

verkkosivustollamme sekä jaossa pitkin pitäjää – S-Market, K-Supermarket, Tokmanni, SEO ja lehden konttori

Tähtitaivasta tähystelty Sahannevalla jo 40 vuotta

Lakeuden Ursan jäsenmäärä kasvanut jo lähes 300 jäseneen uusien laitehankintojen ja uuden tekniikan myötä.

Kurssiporukka
Ilmajoki-Opiston järjestämän tähtitieteen kurssin ohjaaja Esko Petäjä piti tiistai-iltana kurssilaisille oppituntia tähtitornin taivasbaarissa. Oppitunnin aiheena olivat erilaiset kaukoputket. (kuva: Hannu Lusa)

Hannu Lusa

Tähtitaivas planeettoineen, revontulineen ja salamoineen on kiehtonut ihmisiä aina. Ilmajoen liepeillä on voitu harrastaa tähtitaivaan tähystelyä jo 40 vuotta Lakeuden Ursa ry:n tähtitornilla, joka sijaitsee Seinäjoen Sahannevalla melko lähellä Rengonharjun lentokenttää.

20 viime vuotta taivasta on tutkailtu yhdistyksen uudesta observatoriosta, josta monikaan ei tiedä mitään. Merkittävät laitehankinnat, uusi tekniikka sekä alueen mittavat kunnostukset ovat kasvattaneet yhdistyksen jäsenmäärän jo lähes 300:aan.

– Jäsenmäärämme kasvoi yli tuplasti alle vuodessa. Kun saimme maaliskuussa Kehittämisyhdistys Liiverin myöntämän Toiminnan uudistajat -diplomin, tuli sen jälkeen 170 uutta jäsentä, yhdistyksen varainhoitaja, hallituksen jäsen ja hankkeiden projektipäällikkö Esko Petäjä kertoo.

Esko Petäjä esittelee tähtitornin observatorion havaintotasanteella olevaa 14-tuumaista LX200 Meade -kaukoputkea ja sen ohjauslaitteistoa, joka ohjaa kaukoputken toimintaa valittuun taivaan kohteeseen. (kuva: Hannu Lusa)

Lisäksi yhdistys on saanut uuteen hankkeeseen tukea Kuortaneen Säästöpankkisäätiöltä pääteleskoopin modernisointia varten.

Petäjä kiittelee myös yhdistyksen sihteeriä Katja Pennalaa, joka on ollut toisena aisaparina kehittämässä yhdistyksen toimintaa ja hankkimassa uusia jäseniä ja laitteistoa.

Lakeuden Ursa ry onkin nykyään Pohjoismaiden toiseksi suurin tähtitieteen yhdistys, kun sen taakse ovat jääneet muun muassa Tukholma, Kööpenhamina ja Turku.

Taivaskamera tornin katolla

Tähtitornin huipulla olevalta havaintotasolta voi tiirailla pimeällä tähtitaivasta. Tähtitorni sijaitsee Seinäjoen ja Ilmajoen rajamailla lähellä Honkakylää. (kuva: Katja Pennala)

Yhdistys asensi Petäjän mukaan tähtitornin katolle uuden taivaskamerajärjestelmän viime vuonna.

– Sen avulla voimme tutkailla tähtien lisäksi muun muassa revontulia, salamoita ja tulipalloja kuudesta ilmansuunnasta.

Observatoriossa on käytössä nykyään myös oma magnetometri, joka mittaa maan magneettikentän muutoksia.

– Tämä on keskeistä revontulihavainnoissa. On hyvä, että voimme nyt omilla laitteistoilla havainnoida revontulia.

Tähtitornin alue on saanut uuden ilmeen vuoden aikana mittavan remontin myötä. Sääsatelliittien vastaanottojärjestelmä on asennettu, tähtitornia on kunnostettu, aluetta on siivottu niin sisältä kuin ulkoa ja kerhotilaa on uudistettu taivasbaareineen. Lisäksi tornin ulkopuolelle on rakennettu iso havaintoterassi.

– Se on vaatinut valtavan määrän talkootyötä. Aloitimme talkoot huhtikuussa 10–15 jäsenen voimin. Kesäkuun puoleenväliin mennessä talkootunteja oli kertynyt jo 600 ja syksyyn mennessä noin tuhat, Petäjä selvittää ja kiittelee samalla talkooväkeä.

Kursseja menossa ja tulossa

Tähtitaivaan tutkiskelu on helposti lähestyttävä harrastus, joka kutsuu mukaan kaikenikäisiä harrastajia. llmajoki-opisto on järjestänyt pitkästä aikaa tänä syksynä tähtitieteen kurssin asiasta kiinnostuneille.

– Teoriatunteja olemme pitäneet Herralan koulussa ja havaintoiltoja tähtitornilla. Kurssi loppuu marraskuun alussa, Petäjä kertoo.

Seuraava vastaava uusi kurssi alkaa miehen mukaan tammikuussa.

– Siihen voivat kaikki ilmoittautua Ilmajoki-opiston kautta.

Kolmikerroksisen tähtitornin huipulla sijaitsee kylmä havaintotasanne noin kahdeksan metrin korkeudessa. Sen yläpuolella avautuu 1500 kiloa painava kupoli tähtitaivaalle. Tornin sydämenä toimii erillinen noin 50 tonnia betonia sisältävä keskipilari, joka takaa havaintojen vakauden. (kuva: Hannu Lusa)

Yhdistyksen järjestämissä kerhoilloissa on käynyt joka toinen viikko 15–40 harrastajaa

Ilmajoen naiset innokkaina

Yksi kurssin innokkaista naisjäsenistä on ollut ilmajokelainen Hanna Elgbacka, jonka lapsuuden ensimmäisiä haaveammatteja oli tähtitieteilijä.

– Innostuin tulemaan tänne kurssille nyt myöhemmin. Tähdet ja tähtikuviot kiinnostavat minua eniten. Nyt niitä on täällä opeteltu revontulien ja muiden ilmiöiden lisäksi. Kurssi on ollut hyödyllinen ja aion jatkaa opiskelua sen jälkeenkin.

Hän ei tiennyt ennen kurssille tuloaan mitään yhdistyksestä eikä tähtitornista.

– Tämä tähtitorni näyttää oikein hienolta.

Hän tutkiskelee tähtitaivasta talvi-iltoina lenkillä ollessaan.

Ilmajokelaiset Tanja Lehtisaari (vas.) ja Hanna Elgbacka pääsivät koulutuksessa tutustumaan kaukoputkien ominaisuuksiin. (kuva: Hannu Lusa)

Koskenkorvalla asuva Tanja Lehtisaari innostui kurssista, kun näki siitä ilmoituksen Facebookissa.

– Ajattelin heti, että nyt on minun aikani, kun tilaa kurssilla vielä oli. Yksi lapsuuden haaveista on nyt täyttynyt, kun olen täällä.

– Tähdet, kuu ja avaruus kiehtovat eniten. Pällistelen tähtiä myös yksistäni iltaisin. Ne ovat jotenkin maagisia. Vielä en tosin niiden nimiä osaa taivalta hahmotella, Lehtisaari jatkoi.

Hän totesi myös kurssin olleen antoisa.

– Tietoa on tullut ja nyt osaa jo vähän paremmin katsoa taivasta.

Lakeuden Ursan varainhoitaja Esko Petäjä ja sihteeri Katja Pennala esittelevät yhdistyksen Dobson-kaukoputkea, joka on tarkoitettu aloittelijoiden koulutuskäyttöön. (kuva: Hannu Lusa)
Yleistä
Ilmajoki-lehti

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.

Välttämättömät evästeet

Lorem ipsum

Kolmannen osapuolen evästeet

Käytämme Google Analyticsiä kerätäksemme anonyymiä informaatioa kuten sivustomme kävijämääriä ja suosituimpia sivuja. Pitämällä tämän evästeen päällä autat kehittämään verkkosivustoamme.