Rivitalo toisensa perään

Rakennusalalla on eletty vaikeita vuosia, kun korona-aika ja Ukrainan sota nostivat korkotasoa ja vaikuttivat samalla rakennusmateriaalien hintoihin. Kuluvan vuosikymmenen alussa uusien asuntojen rakentaminen kävi myös Ilmajoella aallonpohjassa, josta tilanne on vähitellen palaamassa normaalimpaan suuntaan.

Vaikka maailma on myrskynnyt ympärillä, niin y rittäjä Jussi Syrjämäki ei ole missään vaiheessa nostanut jalkaa kaasupolkimelta, vaan uusia rivitaloja on kohonnut Ilmajoen keskustan maisemaan tasaista tahtia. Tuorein kohde löytyy Rypsitieltä, jonne rakentuu kolme kaksiota ja kolme kolmiota sisältävä asuinkiinteistö.

– Tämä rivitalo valmistuu ensi keväänä. Sen jälkeen viereisellä tontilla aloitetaan jo seuraavan rakentaminen. Siihen on tulossa kymmenen huoneistoa samalla jaolla kuin edellisessä kohteessa, Syrjämäki kertoo kuvioista.    

Ensimmäinen yrityksen rakentama rivitalo nousi Lapualle, jonka jälkeen toiminta on pysynyt tiiviisti Ilmajoen keskustassa. Lauroselankujalle rakentui kaksi uutta rivitaloa juuri ennen koronavuosia, Haavistontielle nousi puolestaan kolme rivitaloa kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Syrjämäen menestysreseptin tae on se, että paikkakunnan vuokramarkkinoilla on patoutunutta kysyntää uusille asunnoille.      

– Rakennamme kiinteistöt omaan käyttöön ja kaikki huoneistot vuokrataan eteenpäin. Meihin ei vaikuta se, meneekö kohde kaupaksi vai ei. Vuokralaisia on tällä hetkellä todella hyvin, sillä ihmiset tykkäävät asua Ilmajoella, mies vakuuttaa.

Yrittäjän mukaan asuntoihin löytyy asukas yleensä heti ensimmäisellä näytöllä. Rypsitien vasta valmistumassa olevassa uudiskohteessakin on jo käynyt ihmisiä kysymässä, että ”koska saa muuttaa”. Rakentajan kannalta tonttien hinnat Ilmajoen keskustassa ovat alhaisempia kuin esimerkiksi Ahonkylässä ja Seinäjoella, mutta toisaalta vuokrataso ei jää kauas vertailukohteista.

– Sijoitetun oman pääoman tuotto on täällä jopa parempi kuin Seinäjoella, Syrjämäki paljastaa.

Sopiva muotti löytynyt

Yrittäjä kertoo, että heidän osaltaan uudisrakentamisen painopiste tulee pysymään Ilmajoen keskustassa vastaisuudessakin. Kuntien omat käytännöt vaikuttavat siihen, miten tontteja voidaan myydä rakentajille eteenpäin, mutta Syrjämäki pitää niiden nykyistä saatavuutta kohtalaisena. Vuosien varrella kokemusta on saatu myös huoneiston pinta-alan vaikutuksesta vuokra-ajan pituuteen.

– Lauroselankujalle tehtiin myös yksiöitä, mutta näissä asukkaiden vaihtuvuus on ollut nopeampaa kuin isommissa asunnoissa, joissa voi olla edelleen alkuperäiset asukkaat. Ilmajoella on myös takavuosia vähemmän opiskelijoita, mikä heijastuu yksiöiden tarpeeseen.

Jussi Syrjämäki Oy tunnetaan kenties paremmin turvealan toimijana, mutta myös rakentaminen on tärkeä osa yrityksen liiketoimintaa. Koska rivitalokohteet tulevat omiin tarpeisiin, niin suuria aikataulupaineita niiden valmistumisesta ei tarvitse ottaa.

– Pienellä porukalla tehdään, ja tarvittaessa voidaan olla myös muissa töissä. Tilanne olisi erilainen, jos asunnot laitettaisiin ennakkomarkkinointiin. LVI- ja sähkötyöt on ulkoistettu, kaikki muu tehdään itse, yrittäjä sanoo.

Syrjämäen mukaan he ovat löytäneet rivitalojen rakentamisessa ”hyvän muotin”, jota kelpaa monistaa eteenpäin.

– Meillä on rakennuspuolella pitkäaikaisia työntekijöitä, jotka ovat ittellisiä ja tilaavat myös tavarat itse. Tämä helpottaa tekemistä paljon.

Yrittäjä kertoo, että vuosikymmenen alussa rakentamisen hinta otti piikin ylöspäin, mutta toisaalta hintataso on jo laskenut huipusta. Hän ei pidä muutosta radikaalina takavuosiin nähden. Kuluttajien ostovoima vaikuttaa taas heidän mahdollisuuksiinsa hakeutua omistusasumisen pariin, eikä nuorilla ole välttämättä samanlaista omistamisen vimmaa kuin heitä edeltäneillä sukupolvilla.

– Kauppalehdessä oli joskus hyvä artikkeli, jonka otsikkona oli, että ”Vapaus on nuorison varallisuutta”, Syrjämäki muistelee.

Ahonkylässä asuva monialayrittäjä kokee, että Ilmajoki hyötyy Seinäjoen läheisyydestä. Väkimäärän kasvulle on tulevaisuudessakin hyvät mahdollisuudet.

– Jos nelikaistainen tie joskus tänne tulee, niin ei Ilmajoen vetovoimaisuus ainakaan huonone, hän miettii.

Jussi Syrjämäki Oy tekee myös kansainvälistä yhteistyötä, sillä nykyisin turvetta matkaa merkittäviä määriä Keski-Eurooppaan.

– Nyt on mennyt laiva viikossa -tahdilla. Siihen on ollut kova imu, mies kertoo Kaskisista lähtevistä toimituksista.