Dronet apuna maataloudessa

Sedu kehittää yritysten kanssa uusia tapoja drone-lennokkien käytölle. Dronella tarkoitetaan miehittämätöntä ilma-alusta.

Jaana Petäinen ja Petri Luhtala
Jaana Petäinen ja Petri Luhtala ovat vahvasti mukana Sedua koskevissa drone-hankkeissa. Kuvassa näkyvä poikkeuksellisen iso drone-lennokki on suunniteltu maatalousalan tarpeisiin. kuva: tuomo hämäläinen

Sedu Ilmajoen maatalousalan opinnoissa on hyödynnetty drone-lennokkien mahdollisuuksia tämän vuosikymmenen alusta saakka. Asia on saanut uutta potkua viime vuonna käynnistyneen EP:n Drone-keskus -hankkeen tiimoilta. Hanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan Opisto, mutta Sedu on siinä tiiviisti mukana.

–Sedusta mukana ovat tieto- ja viestintätekniikka-, maatalous-, logistiikka- sekä turvallisuusala. Näiden pilottialojen asiantuntijoiden tehtävä on ollut miettiä, miten droneja voisi hyödyntää eri sektoreilla, Sedu Ilmajoen kasvintuotannon lehtori Jaana Petäinen kertoo asiasta.

Samaan aikaan meneillään on investointihanke, jonka avulla uutta drone-kalustoa on hankittu tavoitteiden saavuttamiseksi. Petäinen toteaa, että drone on pistämätön maatalouden apuväline, joka helpottaa työntekoa.

–Viljelijän tehtävä on hallita suuria peltoaloja. Vaikka kuinka kävelet pellolla, niin et näe kaikkea sitä, minkä näet lintuperspektiivistä, hän kuvaa asiaa.

Maatalouspuolella droneja ja niiden ominaisuuksia on hyödynnetty useisiin tarkoituksiin. Mukana on yhteistyöyrityksiä, joilla on erilaisia toiveita ja tarpeita.

–On etsitty salaojien paikkoja, tarkkailtu pellon kosteustilaa, katseltu pellon painaumia ja varmistettu ojien toimivuus.

–Eräs kohde oli aurinkopaneelikenttä. Oli epäilys, että joku paneeleista ei toimi, joten suoritimme kolme kuvausta tunnin välein. Selvisi, että kaikki paneelit toimivat, mutta osa lähti toimimaan vasta myöhemmin, lehtori antaa esimerkkejä.

Petäinen on kuvannut myös lämpökameralla peltoja, joiden lämpö- ja kosteusoloja hän on tutkinut.

–Perinteisten dronejen lisäksi erityisesti lämpökameradroneja voisi käyttää esimerkiksi pellon vesitalouden tarkkailuun, eli toisin sanoen salaojasuunnitteluun.  Lämpökamerakuvista havaittaisiin jo hyvissä ajoin lähdepaikat, joita kenttämittauksissa olisi vaikeampi löytää.

Kuvassa oikealla oleva yrittäjä Stefan Storgård tekee yhteistyötä Sedun kanssa. Hänen vieressään on Sedun maaseutuhankkeiden koordinaattori Karoliina Jylhä. kuva: tuomo hämäläinen

Koulutusta on luvassa

Sedu aikoo järjestää maatalousyrittäjille koulutusta dronen käyttöön keväällä 2025. Paikallistasolla lennokkeja hyödynnetään jo jonkun verran, kun viljelijät suorittavat tiluksillaan kasvustojen tarkkailua ja arvioivat samalla lisälannoituksen sekä kasvinsuojelun tarvetta.

–Kun viljelijöillä kokemus karttuu, niin voi siirtyä konstikkaampiin laitteisiin. Kannattaa lähteä ensin edullisimmin liikkeelle ja katsoa, piisaako aika ja into, Petäinen neuvoo dronen hankinnasta kiinnostuneita.

EP:n Drone-keskus -hankkeen koordinaattorina toimii Petri Luhtala, jonka mukaan minimivaatimus dronen lennättämiselle on laitteen käyttäjän tai yrityksen rekisteröinti, mikä koskee alle 250 grammaa painavia välineitä. Tätä suuremmassa kokoluokassa vaaditaan verkkotentti ja yli 900 gramman dronen osalta valvottu teoriakoe.

–EP:n drone-keskus -hankkeen kautta yrittäjät pääsevät kokeilemaan erilaisia laitteita veloituksetta. Samalla voi miettiä, lähteekö itselle hankkimaan kyseistä laitetta, Luhtala kertoo.

Dronen lennättäminen on tarkasti säädeltyä, joten ennen liikkeellelähtöä on aina tarkistettava pysyvät ja väliaikaiset lentokieltoalueet.

–Jos et tarkista ja nostat dronen tietämättäsi lentokieltoalueelle, niin silloin syyllistyt ilmailurikkomukseen, Luhtala muistuttaa.

Hankekoordinaattori kertoo, että lähialueelle on tullut lisää kieltoalueita, kun aiemmin näihin lukeutuivat vain esimerkiksi lentoaseman ympäristö, ydinvoimalat sekä puolustusvoimien varikot. Nykyisin dronen lennättäminen on kiellettyä esimerkiksi poliisilaitoksen, energialaitoksen ja tehdasalueiden yläpuolella.

Yksi Sedun kahdeksasta yhteistyöyrityksestä on Greenfarmer, joka on alun perin perustettu Norjassa. Pohjanmaan rannikkoseudulta kotoisin oleva Stefan Storgård toi yrityksen myös Suomeen. Ilmajoen kampukselle mies toi mukanaan erittäin suurikokoisen dronen, johon oli liitetty 40 litran säiliö.

–Lannoitetta sillä saa jo levittää (erityisluvalla), mutta kasvinsuojeluaineita ei vielä. Todennäköisesti ensi vuonna voidaan hakea testilupia, hän kertoi asiasta.

Greenfarmerin omassa tuotevalikoimassa drone-lennokit ovat olennainen elementti. Storgård sanoo, että yrityksellä on oma koulutusohjelma, mutta myös Sedun apuja tarvitaan.

–Testejä pitää ajaa läpi ja dokumentointia tehdä. Siinä Sedu on asiantuntija, hän toteaa.

Yleistä
Ilmajoki-lehti

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.

Kolmannen osapuolen evästeet

Käytämme Google Analyticsiä kerätäksemme anonyymiä informaatioa kuten sivustomme kävijämääriä ja suosituimpia sivuja. Pitämällä tämän evästeen päällä autat kehittämään verkkosivustoamme.