Ile Kallion monipuolinen musiikkiura on jatkunut jo yli 50 vuotta

Esimerkiksi Hurriganes-yhtyeen perustajakokoonpanon jäsenenä muistettavan Ilkka ”Ile” Kallion suvussa on Ilmajoki-taustaa.

– Isäni Jaakko Kalliosyntyi Ilmajoella ja siskoni Maria Kallioasuu siellä edelleen. Isäni muutti sinne takaisin Kyllikki-äitini kanssa 1980-luvun lopussa. Isäni kävi sieltä töissä Vaasassa ennen kuin he eläköityivät. Vanhempani viettivät koko eläkeikänsä Ilmajoella. Heillä oli talo kirkon lähellä Jokelankujalla, sanoi Oulussa marraskuussa 1955 syntynyt Ile Kallio.

Jaakko kuoli 2016 ja Kyllikki (o.s. Virolainen) 2017. Kumpikin oli kuollessaan 90-vuotias.

Ilmajoella vaimon kanssa

Ile Kallio muisteli, että hän on esiintynyt Ilmajoella kolmesti.

– Ilmajoen Musiikkijuhlien kylkiäistapahtumassa esiinnyin vuosituhannen vaihteessa vaimoni Kaija Kärkisen kanssa. Lisäksi olimme Art Rock Cafessa kahdesti, Kallio totesi.

Kallio ja Kärkinen ovat julkaisseet duona yli kymmenen albumia vuodesta 1991 alkaen. Silloin Kärkinen edusti Suomea Eurovision-laulukilpailussa Hullu yö -kappaleella. Neljä vuotta myöhemmin ilmestyi Sade. Albumista tuli sen nimikkobiisin tavoin suurmenestys. Yhteistyöstä syntyi suhde. Avioparilla on kaksi lasta.

Viime vuonna heiltä julkaistiin vuonna 2022 Espoon Sellosalissa äänitetty Elävänä-livelevy.

Beatles ja Rolling Stones

Ile Kallio asui lapsena ja nuorena Oulun lisäksi Helsingissä ja Espoossa.

– Kuulin kahdeksanvuotiaana 1963 radiosta Beatlesin All my loving -kappaleen, joka syrjäytti elämäni raiteelle, jolla vieläkin tunnen olevani. Elämääni tuli tulvavesi, kun sitten pari vuotta myöhemmin kuulin Rolling Stonesin The last timen ja (I can’t get no) Satisfactionin. Ne olivat niin tanakkaa tavaraa.

Nuoruusvuosiltaan hän nostaa esiin myös John Mayall & The Bluesbreakers with Eric Clapton -albumin.

– Se räjäytti tajuntani, kun sillä on niin hurjaa kitarointia. Tuolla levyllä Clapton löysi oman soittamisensa ytimen. Kuulin albumin 10–11-vuotiaana ja siitä tuli fiilis, että minä haluan soittaa kitaraa. Kohta innostuin Jimi Hendrixistä, Peter Greenistä, Jimmy Pagesta ja Johnny Winteristä. Heidät kaikki olen nähnyt livenä.

Kalevala-yhtye

Harvahko tietää, että Kallion kitarointia kuullaan maineikkaan Kalevala-yhtyeen progressiivista rockia edustavan People no names -debyyttialbumin Waves-raidalla.

– Olin 16-vuotias, kun Kalevalan kitaristi Matti Kurkinenpyysi minut mukaan soittamaan yhteen biisiin komppikitaraa. Olimme hyviä kavereita. Tuo kappale oli ensimmäinen studioäänitykseni. Kalevalan ensimmäiseen kokoonpanoon kuuluivat Juha Salonen, Remu Aaltonen ja Albert Järvinen. Kun Remu oli pistetty Kalevalasta pihalle, oli se johtanut Hurriganesin perustamiseen.

Hurriganesin perustajajäsen

Hurriganesin perustajakokoonpanoon kuuluivat silloin 16-vuotias kitaristi Kallio, solisti-rumpali Remu Aaltonen ja basisti Cisse Häkkinen. Kallio erosi bändistä 1972. Tilalle tuli Albert Järvinen.

Hurriganesin kakkoslevy Roadrunner (1974) on yksi Suomen rockhistorian merkittävin julkaisu. Kallio palasi Hurriganesiin ja hän kitaroi Crazy days -kolmosalbumilla (1975). Se myi päivässä kultaa. Crazy days oli Suomen albumilistan kärkilistalla kolmisen kuukautta. Kallio on kritisoinut sen äänimaailmaa joissakin haastatteluissa. Haluaisitko sen esimerkiksi masteroitavan tai miksattavan uudelleen?

– En oikein usko tuollaiseen. Kukin albumi on kuva siitä ajasta ja jokaisella albumilla on oma luonteensa. Albumi ei ole silti sellainen kuin millaisen siitä olisi pitänyt tulla. Materiaali oli hallussa, mutta negatiivisesti vaikuttivat steriili studioympäristö ja se, ettei Marcus Österdahlollut oikea jätkä äänittäjäksi toisin kuin olisi ollut Roadrunnerin äänittänyt Leif Måses.

Nuorisoidoli

Hurjat määrät fanipostia saanut Kallio oli nuorison suursuosikki ja hänestä tehtiin Apu-lehteen paperinukke. Kallio soittaa myös kolmella seuraavalla Hurriganesin studioalbumilla: Hot wheels, Tsugu way ja Hanger. Live in Stockholm 1977 -livelevy julkaistiin 1996.

– Meillä oli 1977 samana päivänä Tukholmassa kaksi keikkaa Jarla Teaternissa. Miksaajamme Hande Mertanennauhoitti tuon keikan, jolla oli hurja meno 1977. Löysin keikkanauhan myöhemmin arkistoistani, kun olin kirjoittanut siihen Tukholma-tekstin. Livelevy myi yli 20 000 kappaletta.

Miehen Hurriganes-uran toinen osuus päättyi toukokuussa 1979. Kallio palasi yhtyeeseen vuonna 1983. Hän on mukana bändin viimeisillä studiolevyillä Seven days, seven nights (1983) ja Hurrygames (1984).

– Tunnelma oli silloin yhtyeessä hyvä ja meillä oli hauskaa. Sanoin Remu Aaltoselle silloin 1983, että tulen mukaan vielä vuodeksi. Hän sanoi, että hänkin oli ajatellut niin ja sitten laitetaan pillit pussiin.

Black Devils -yhtye

Kallion levytyshistoriaan mahtuvat myös muun muassa 1970–80-lukujen sooloalbumit sekä Ile Kallio Big Rock Bandin levyt Shook up! (2015) ja Right now (2016). Nyt hän on keikkaillut etenkin joutsenolaisen Black Devils -trion kanssa.

Rumpali-laulaja JP Kakkolan, kitaristi Matti Kähkösen ja basisti Tero Salmisen kanssa hän kiersi ensimmäisen kerran 2017.

– Olin siihen mennessä kieltäytynyt kohteliaasti aina, kun minua oli pyydetty ulkopuolisten Hurriganes-juttuihin. Black Devilsin jätkät kysyivät minua mukaan jo 2016. Kieltäydyin. Sitten he kysyivät Janne Louhivuorta ja hän lähti mukaan. Soittelin Louhivuoren kanssa ja hän sanoi, että Black Devils on todella mainio ryhmä, joka osaa soittaa tämän musiikin oikealla meiningillä.

Vuonna 2020 julkaistiin albumi Black Devils & Ile Kallio: Live at Tavastia 2019 sekä tänä vuonna Black Devils with Ile Kallio & Janne Louhivuori: Get Ready!

Black Devils, Kallio ja Hurriganesissa 1980-luvulla kitaroinut Louhivuori esittivät nyt syyskuussa yli 20 kappaletta kunnon rock’n’roll-meiningillä Seinäjoen Rytmikorjaamolla.

– Halusin settiin esimerkiksi biisit Good morning little schoolgirl, Oh baby doll ja Honey i’m leaving, johon minulla riittää aika hurja muisto. Kun Cisse Häkkisen hautajaisissa arkku oli rullakuljettimella ja se meni krematoriossa verkon läpi, silloin alkoi soida Honey i’m leaving.