Yrittäjiltä palkinto opettajalle

Sedu Ilmajoen maatalousalan opettaja Leena Ketola palkittiin aiemmin syksyllä Vuoden sikateko -palkinnolla, joka myönnetään sikayrittäjyyden edellytysten edistämisestä. Palkintoperusteissa todetaan, että Ketola on kehittänyt esimerkillisesti sika-alan opetusta muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla opettaja on kyennyt luomaan toimivan yhteistyömallin alueen sikayrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Ketola on saanut kotikenttäetua siitä, että hän on pyörittänyt Koskenkorvalla sikatilaa, joka tuli sukupolvenvaihdoksen myötä haltuun vuonna 2000. Opettajan hommat alkoivat seitsemän vuotta myöhemmin.

– Ajattelin, että voisin olla hetken aikaa opettajana ja palata sitten taas yrittäjäksi. Mutta näköjään edelleen olen täällä, hymyilee Ketola, joka jäi lopullisesti sivuun oman maatilan touhuista vuonna 2019.

Nainen tuntee Ilmajoen kampuksen nurkat erinomaisesti, sillä hän opiskeli samassa ympäristössä agrologiksi jo 1990-luvun puolella. Tutkinto täydentyi vielä ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla. Nykyisin Ketola opettaa eläintenhoitajiksi opiskelevia nuoria, vetää ammattitutkintoon tähtääviä koulutuksia ja huolehtii kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvistä kysymyksistä.

– Opiskelijoita meillä on kokonaisuudessaan noin 600, jos aivan kaikki lasketaan mukaan. Toki tässä luvussa on heitäkin, jotka tekevät vain verkkokursseja, eivätkä henkilökohtaisesti käy paikalla, Ketola sanoo Ilmajoentiellä olevan oppilaitoksen tilanteesta.

Aloituspaikat täynnä

Ilmajoella voi opiskella maatalousalalta sekä perus- että ammattitutkinnon sekä erikoisammattitutkinnon. Tutkintonimikkeitä ovat muun muassa maatalousyrittäjä, eläintenhoitaja, maatilatyöntekijä tai maatalouslomittaja.

– Aloituspaikat on saatu täyteen, mikä on positiivinen asia. Paikkoja on myös lisätty, eivätkä 1kaikki ole aina mahtuneet mukaan, Ketola kertoo maatalousalan koulutuksen suosiosta.

Yksi selitys Sedu Ilmajoen vetovoimaisuudelle on se, että vastaavaa koulutusta ei ole lähialueella tarjolla.

– Opiskelijat ovat meidän parhaita ja rehellisimpiä markkinoijia. Olemme myös kehittäneet koulutuksia, joita ei ole muualla, opettaja sanoo.

Ketolan mukaan maatalousalan tutkintoon kuuluu pakollinen harjoittelujakso sikalassa. Yhteistyökumppanina toimii Lotta ja Marko Iso-Tuiskun maatila Ilmajoen Kiikerinkylässä.

– Mikäs sen parempi oppimisympäristö kuin tila, jossa kaikki on valmiina ja koko ajan kehitetään uutta. Sikalaan voidaan ottaa kuusi opiskelijaa samalla kertaa, Ketola jatkaa.

Maatalouden rakennemuutos jatkuu

Tällä hetkellä koko Suomessa on noin 700 sikatilaa. Vaikka tilojen määrä vähenee koko ajan, niin tuotannon kokonaismäärä pysyy vakaana, kun tilakoot samalla kasvavat. Sedu pyrkii järjestämään uusia koulutuksia alan lainsäädännön tai vaatimusten muuttuessa. Tuoreimpana meneillään on porsaiden kastraatiokoulutus.

– Tämä liittyy puudutusaineiden käyttöön kastraation yhteydessä. Koulutus täytyy olla suoritettuna, jos aikoo hakea eläinten hyvinvointikorvausta.

– Yhden viikonlopun aikana meille tuli tähän yli 200 hakemusta. Opiskelijat pitäisi saada valmistumaan vuoden loppuun mennessä, Ketola kertoo urakasta.

Opettajalla riittää uskoa sika-alan yrittäjyyteen, vaikka kotimainen tuotanto on kansainvälisessä puristuksessa. Ketolan mukaan Suomessa olisi edelleen rummutettava täkäläisen alkutuotannon puhtauden puolesta. Myös eläinten hyvinvointiin kiinnitetään toisella tapaa huomiota kuin vaikkapa Keski-Euroopassa tai Tanskassa.

– Kotimainen liha, jota kuluttajat syövät, on todella laadukasta. Voitaisiin olla parempia siinä, ettei tänne tuotaisi niin paljon ulkomaista lihaa, Ketola sanoo.

Suomalainen laatuliha kelpaisi myös vientituotteeksi, mutta toistaiseksi markkina on kapea.

– Kun Venäjä on kiinni, niin määrät eivät ole suuria.

Vuoden sikateko -palkinnon myöntää Suomen sikayrittäjät ry. Ketola on otettu siitä, että tunnustuksen sai tällä kertaa juuri opettaja.

– Tämä palkinto on yhteistyön tulos. Itselleni on kehittynyt hyvä verkosto opiskeluajoista lähtien. Sillä tavalla on helppo toimia, hän jakaa kunniaa eteenpäin.