Vesi-Seppoa muistellen
VS-Yhtiöiden perustaja, insinööri Seppo Hautala olisi täyttänyt 96 vuotta elokuun 9. päivänä. Tämä sai meidät entiset työntekijät muistelemaan häntä ja työskentelyämme Vesi-Sepolla ja VS-Yhtiöissä.
Seppo Hautala perusti Insinööritoimisto Vesi-Seppo Ky:n 1969. Huhtikuussa 1972 perustettiin vienti- ja konepajayritys Vise Ky ja 1974 vuoden alussa aloitti toimintansa VS-Kone Ky Ilmajoella. Toimialana oli insinöörirakenteiden ja vesihuoltoalan urakointi.
Toiminta perustui pääosin kokonaisvastuurakentamiseen (KVR-urakat), jolloin sama yritys vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta. Kotimaassa toiminta muodostui pääasiassa jätevedenpuhdistamoiden, puhdasvesilaitosten, vesitornien, pumppaamoiden, vesijohto- ja viemärilinjojen urakoinnista.
Urakointi laajeni Suomessa nopeasti
1970-luvulla Vesi-Seppo oli suurin vesihuoltoalan urakoitsija Suomessa. Yhtiö oli viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tehnyt jo noin 250 urakkasopimusta. VS-Kone Ky toimi Vesi-Sepon alihankkijana. Konepajalla tehtiin koneita ja laitteita ja VS-Kone huolehti myös niiden asentamisesta. Oman innovoinnin seurauksena syntyneitä pyöreitä jätevedenpuhdistamoita nousi tiuhaan tahtiin ympäri Suomen lähes 200 kappaletta.
Liiketoiminnan nopea kasvu näkyi myös tarpeena laajentaa konttoritiloja. Pienestä yläkerran vinttikamarista siirryttiin ensin yhdistettyyn asunto- ja toimistokiinteistöön. Kun toimistotilat siellä ja käytössä olleet vuokratilatkin jäivät pieniksi, virisi tarve rakentaa uusi toimistorakennus. Näitä tiloja laajennettiin vielä kaksikerroksisella lisäsiivellä myöhemmin. Toimistotilaa oli käytettävissä yhteensä noin 2 500 neliömetriä.
Yhtiöiden välinen työnjako
Vise Ky:n konepaja valmisti vesihuoltoalan koneita, laitteita ja putkistoja ja vastasi niiden asennuksesta työmailla. VS-Kone Ky huolehti laitteiden ohjausautomaatiosta ja sähköasennustöistä. Yhtiöiden suunnitteluosastolla työskenteli joukko eri alojen suunnittelijoita ja asiantuntijoita. Teknisen osaamisen taso oli korkea ja yhtiöissä oli käytössä tuon ajan kehittyneimmät projektinohjaus- ja seurantajärjestelmät. Henkilökunnan ammattitaidon ja tietotaitotason ylläpitäminen ja kohottaminen oli yksi yhtiöiden keskeisiä painopistealueita ja siihen panostettiin paljon.
Projektivienti alkaa Libyaan ja Saudi Arabiaan
Vise Ky:n toimipiste oli Vantaalla ja toiminta keskittyi ulkomaankauppaan, lähinnä Lähi- ja Keski-itään. Bagdadissa Irakissa sekä Kuwaitissa, Riadissa ja Libyassa oli sivutoimistot.
Tavaravientinä alkanut vientitoiminta sai ensimmäisen projektivientikohteensa Libyasta 1973, jolloin Tripoliin toimitettiin 300 liikuteltavaa koulurakennusta ja 100 oppilasasuntoa.
Tämä avaus poiki seuraavaksi 1976 kolmen teknillisen oppilaitoksen rakentamisen. Urakan arvo lisätöineen oli noin 13,5 miljoonaa euroa. Libyan työmaat työllistivät enimmillään 100 henkeä.
Samoihin aikoihin saatiin pää auki myös Saudi-Arabiaan, jonne rakennettiin prinssille palatseja.
Irakiin isot projektit
Irakiin 1978 saatu ensimmäinen projekti oli massiivinen 28 ammattikoulun projekti, jonka laajuutta kuvaa Visen toimittamat yli 1000 tavara- ja laitekonttia. Projektitoimitusten laajuus vaati oman hankinta- ja kuljetusorganisaation perustamista Vantaan vientitoimistolle. Yhtiön osaaminen ja luovuus pantiin tuolloin kovalle koetukselle ja myös huomioitiin alan ammattilaisten keskuudessa. Kovasta haasteesta selvittiin hienosti.
Seuraava haaste Irakiin oli kuuden maatalousoppilaitoksen projekti, jonka laiteneuvotteluita kireän aikataulun vuoksi käytiin Vesi-Sepon toimistolla Seponradilla vuorotta. Itse Seppokin kotiutui positiivisesti päättyneistä pitkistä neuvotteluista itäsaksalaisen työstökonetoimittajan kanssa vasta kun aurinko nousi kesäisenä aamuna.
Isot projektit toimitettiin remburssikauppana, jolloin ensimmäinen maksuerä saatiin etumaksuna ja seuraavat erät maksettiin laivausasiapapereita vastaan ja edelleen kun tavara oli vastaanotettu ja asennettu. Viimeinen maksuerä maksettiin, kun takuuaika oli ohi.
Remburssi takasi hyvin alkupään rahaliikenteen, mutta loppupään asennus ja takuuaikaiset maksut olivat kovemman työn takana Irakissa. Kaiken kaikkiaan nämä projektit vaativat huomattavan ison määrän vientilaskuja ja muita dokumentteja remburssin tarkoista erittelyvaatimuksista johtuen.
Irakin kulttuuria arvostettiin
Työskentely näissä maissa loi haasteita sopeutua arabimaiden kulttuuriin ja heidän tapoihinsa myös liike-elämässä. Kuten jo 1980 henkilöstölehdessä todettiin: ”Meidän oli muistettava, että vaikkakin meillä oli korkeampi koulutuksellinen ja osaamisen taso, oli heidän kulttuurinsa omaamme huomattavasti vanhempaa ja esimerkiksi irakilaiset olivat meitä monessa suhteessa edellä. Heitä kohtaan tuntemamme arvostuksen tuli olla aitoa ja perustua kykyyn pitää tärkeinä muitakin arvoja kuin niitä, joissa uskoimme itse olevamme vahvoja.”
Vesi-Seppo työllistäjänä
Jo 1970-luvulla vakituista henkilökuntaa oli noin 250 henkilöä, vuosittainen henkilömäärä vaihteli 500 ja 700 välillä riippuen vuodesta ja työmaiden määrästä. Kun VS-Group tavoitteli niin sanottua 1100-projektia Irakista ennen konkurssia 1981 yhtiön henkilökunnan määrä ylitti 1000 henkilöä, joista noin kolmannes oli ulkomailla.
Yhtiön pääkonttorin sijoittuessa Ilmajoelle, se toi alueelle lukuisan määrän korkean tason ammattikoulutuksen saanutta henkilökuntaa ja kunnalle hyviä veronmaksajia. Henkilökunnan asuntoja rakentui ripeään tahtiin kymmeniä Ilmajoen keskustaan.
Seppo Hautala oli kannustava johtaja
Seppo itse oli johtajana rohkea, energinen, työteliäs ja kannustava esimies. Nyt kun muistelemme hänen johtamistyyliään, niin jo silloin hänessä täyttyivät kaikki nykyiset johtamisen mallit, mitä olemme viime vuosina saaneet opiskella. Oman uskonnollisen vakaumuksensa voimin hän jaksoi taistella suuriakin tuulimyllyjä vastaan kovassa yritysmaailmassa. Hän oli vaativa, mutta huomioi henkilökuntaansa pienimmästä suurimpaan ja huumorin avulla paiskimme töitä usein rankastikin. Tuntuikin siltä kuin hän olisi tuntenut jokaisen alaisensa, vaikka henkilökunta kasvoi vuosittain kymmenillä, jopa sadoilla henkilöillä. Iloisesti hän tervehti aamuisin ja usein hänellä oli muutama sanakin sanottavanaan ohi kulkiessaan.
Vesi-Sepon henkilöstön keski-ikä oli matala. Yhtiöön palkattiin paljon nuorta innokasta väkeä. Seppo luotti ennakkoluulottomasti nuoriin ja antoi vastuuta. Nuorten innokkuutta tasapainottivat kokeneet vanhemmat ammattilaiset. Matala ikärakenne vaikutti omalta osaltaan henkilökunnan lujaan yhteishenkeen.
Aamuisin henkilökunnalle oli varattuna runsas aamiainen lämpimine sikapossuineen Osuuskaupan leipomosta. Vuosijuhla järjestettiin koko henkilökunnalle ja saimmepa vielä runsaat joululahjatkin mukaan vietäviksi. Näitä työantajan tarjoamia hienoja etuja arvostimme.
Vesi-Sepon rakennettua Saariselän alueen kunnallistekniikan ja alueen ensimmäisen tunturimajan 1973 oli luontevaa tehdä opinto- ja virkistysmatkat Saariselälle. Nämä matkat olivat omiaan tiivistämään yhteishenkeä ja antamaan voimia arkiseen aherrukseen.
Olimmekin kuin yhtä suurta perhettä, yhteishenki oli positiivista ja kannustavaa. Nyt kun tapaamme vanhoja työtovereita, on kuin tapaisi mukavimpia sukulaisiaan.
Kuten Matti Latva-Panula Seppo Hautalan syntymäpäiväkirjoituksessa 9.8.2015 Ilmajoki-lehdessä osuvasti totesi, me VS-yhtiöiden palveluksessa olleet muistelemme Seppoa ja Vesi-Sepon aikaista työhistoriaamme suurella kunnioituksella ja lämmöllä. Olisimme toivoneet, että toiminta olisi saanut jatkua vielä 1981 jälkeenkin.
Muistelemassa joukko entisiä VS-yhtiöläisiä
