Ilmajoki-lehden verkkokyselyssä otettiin kantaa USA:n presidenttikilpaan

Yhdysvaltojen 60. presidentinvaalit järjestetään 5. marraskuuta. Pääehdokkaina ovat republikaani ja entinen presidentti Donald Trump sekä nykyisen demokraattihallinnon varapresidentti Kamala Harris.

Yhdysvalloissa järjestetään samalla muitakin vaaleja, kuten liittovaltion kongressin eli edustajainhuoneen ja senaatin vaalit sekä useita osavaltio- ja paikallistason vaaleja. Suurin kansallinen ja kansainvälinen kiinnostus kohdistuu presidentinvaaleihin, joista suomalainenkin media uutisoi aktiivisesti. Kannatusmittausten perusteella kamppailu on tasainen.

Toimitus päätti kysyä Ilmajoki-lehden lukijoiden ajatuksia merentakaisen liittovaltion vaaleista lehden nettisivustolla 24.–28.10. Vastauksia kertyi 230. Presidenttikyselyn vastaajista piirun verran yli puolet (50,43 %) kertoi seuranneensa vaaleja jonkin verran. Noin neljännes (24,35 %) katsoi seuranneensa melko paljon. Vain vähän seuranneita oli 15,65 prosenttia vastaajista. 8,26 prosenttia sanoi seuranneensa vaaleja erittäin paljon, kun taas ei lainkaan seuranneita oli 1,3 prosenttia.

56,52 prosenttia vastaajista uskoi Yhdysvaltojen presidentin vaikuttavan Suomen taloudelliseen tilanteeseen ja kansainväliseen asemaan jonkin verran. Tasan viidennes (20 %) valitsi vastauksen erittäin paljon, kun toinen viidennes vaihtoehdon ei juurikaan. 1,3 prosenttia uskoi, ettei vaikutusta ole lainkaan. 2,17 prosenttia ei osannut sanoa.

Venäjä- ja Nato-kannat puhuttavat

Mikäli vastaajat saisivat käyttää ääntään Yhdysvaltojen vaaleissa, heistä 71,3 prosenttia äänestäisi todennäköisemmin varapresidentti Kamala Harrisia. Entisen presidentin Donald Trumpin valitsi 28,7 prosenttia vastaajista.

Monissa Harrisia kannattavissa vastauksissa ilmenee huoli siitä, miten Trump suhtautuu Ukrainan ja Euroopan tukemiseen sekä Venäjän aggression vastustamiseen.

Trumpin valinneiden joukosta nousee puheenvuoroja, joiden mukaan hän on sotaa vastaan ja rauhan solmimisen puolella. Eräs vastaaja uskoo, että Trump päättäisi ”taas pari turhaa sotaa” lopettamalla Naton ja Ukrainan sotilaallisen tukemisen.

– Kamala synnyttää kolmannen maailmansodan. Trump on sotaa vastaan ja on valmis puhumaan rauhasta, toinen vastaaja sanoo.

Trumpin edellistä presidenttikautta pidetään esimerkkinä siitä, että hän pyrkii ratkaisemaan sotia rauhanomaisesti, eikä sekaannu uusiin konflikteihin. Bidenin hallintoa taas syytetään geopoliittisen tilanteen kiristämisestä niin Euroopassa kun Aasiassa.

Trump-kannattaja näkee maailman menneen entistä hullummaksi Joe Bidenin presidenttikaudella ja Yhdysvaltojen vaikuttaneen siihen paljon.

– Jos Harris valitahan, nii sama meno jatkuu ja luultavasti vaan vauhti kiihtyy. Trumpilla sentäs tolokku pääs ja suhteet Putiniin, vaikkei muuten olsikkaa fiksu ja filimaattinen, kyseinen vastaaja veistelee murteella.

Toisen mukaan Trumpin kaltaista vahvaa johtajaa arvostetaan maailmalla.

Jotkut Harrisin puolesta puhuvat taas korostavat, ettei tämä ”veljeile” Putinin kanssa, kuten he näkevät Trumpin tekevän. Harrisin ulkopoliittisen linjansa sanotaan olevan Trumpia selkeämpi ja vakaampi.

– Harris on suorasti ilmaissut, että Ukrainan tuki jatkuu. Trump ei ole tuominnut Venäjää lainkaan.

Talous, maahanmuutto ja aborttioikeus

Erään vastaajan mielestä Trump on Yhdysvaltojen sisäpolitiikalle selkeästi parempi vaihtoehto, mitä hän perustelee seuraavalla arviolla:

– Talouden rattaat pyörivät ja tuotannon kotimaisuus ja omavaraisuus lisääntyvät. Näin kävi jo edellisellä kaudella.

– Kamala Harris ei tuo USA:n taloudelle minkäänlaista uutta piristysruisketta. Trump on taasen luvannut tehdä Yhdysvalloista jälleen menestyneen ja suuren, joka tarkoittaa tuontitulleja paitsi Kiinan, niin myös tietyille Euroopan tuotteille, toinen vastaaja avaa näkemystään.

Trumpin kannattamista perustellaan sillä, että tämä on luvannut sulkea Yhdysvaltain etelärajan laittomalta maahanmuutolta, jonka rehottamisesta Bidenin ja Harrisin hallintoa syytetään. Sitä kautta tulevien laittomien siirtolaisten sanotaan vaarantavan yhdysvaltalaisten turvallisuuden.

Eräs Harrisia kannattava sanoo, ettei voisi koskaan äänestää henkilöä, joka kannattaa aborttien kieltämistä.

– ”Ameriikan meininki” on kova leviämään muualle maailmaan. Mieluummin haluaisin pitää omat ihmisoikeuteni ja päätösvallan kehostani myös jatkossa, toinen vastaaja ajattelee.

– Harrisin mukana alkaisi uusi aikakausi Yhdysvaltojen politiikassa esimerkiksi naisten ja värillisten asemassa, sanoo kolmas vastaaja.

Toiset taas kiittävät Trumpia konservatiivisesta politiikasta.

– Trump on kristillisten arvojen puolustaja, eräs perustelee valintaansa.

Ilmasto- ja ympäristötyöhön Trumpin uskotaan vaikuttavan negatiivisesti.

Pienempi paha

Trumpin persoonaa ja toimintatapoja kritisoidaan erityisen paljon. Häntä kuvataan muun muassa narsistiseksi, itsekeskeiseksi ja oman edun tavoittelijaksi.

– Presidentiltä täytyy voida edellyttää jonkinlaisia käytöstapoja ja oikeudentajua, yksi Harris-kannattajista sanoo.

Etenkin Trumpia kutsutaan alatyylisillä nimityksillä, joissa otetaan kantaa esimerkiksi tämän mielenterveyden tilaan. Nykyistä varapresidenttiä taas sanotaan monesti järkeväksi.

– Fiksu nainen, on nuorempi ja hillitty käytös. Tietopuoli hyvä, osaa neuvotella ja kuunnella kansalaisia. 

Trumpin kohdalla esiintyvät usein sanat epärehellinen ja valehtelija.

– Trumpin maailmanlaajuisesti läpilyömä täydellinen piittaamattomuus faktan ja fiktion eroihin on ihmiskunnalle vaarallista riippumatta vaalien lopputuloksesta, yksi Harrisin valinneista ajattelee.

Eräs vastaaja ihmettelee, miten Trump voi olla ehdolla, vaikka tätä on syytetty oikeudessa rikoksista. Hänen sanotaan kiihottaneen kansaa laittomuuksiin edelliset presidentinvaalit hävittyään. Trumpia tukevan mukaan kyse on vastustajien masinoimasta mustamaalaamisesta.

– Trump on luotettavampi.  Media lokaa hänen mainettaan. Ehkä asiat muuttuisivat paremmiksi.

Trumpin uskotaan haluavan ennemmin jakaa kuin yhdistää Yhdysvaltain kansaa. Häntä kuvataan arvaamattomaksi ja hänen retoriikkaansa lapselliseksi ja jopa fasistiseksi.

Useissa vastauksissa Harrisia kannatettiin pienempi paha -näkökulmasta, eikä siksi että tämä olisi erityisen hyvä ehdokas.

– Kamala, koska Trump ei ole vaihtoehto, eräs vastaaja sanoo.

Vastauksia USA:n vaaleista

Ilmajokiset pysähtyivät kertomaan mietteitään Yhdysvaltojen presidentinvaaleista.

1. Kuinka paljon olet seurannut Yhdysvaltojen presidentinvaaleja?
2. Jos sinulla olisi äänioikeus Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa, kumpaa pääehdokasta todennäköisemmin äänestäisit?
3. Kuinka paljon uskot Yhdysvaltojen presidentin vaikuttavan Suomen taloudelliseen tilanteeseen ja kansainväliseen asemaan?

Juha Kiskola

1. No itse asiassa aika paljon. Se innoittaa, että miten se (valinta) vaikuttaa meidän elämään täällä Suomessa.

2. Se on hankala kysymys. Olisin ennemmin republikaani, vaikka ehdokas ei ole niin mieleinen, mutta jos puoluetta ajatellaan, niin ehdottomasti. Trump olisi varmaan muuten ihan okei, mutta siltä pääsee niitä sammakkoja suusta, kuten että hän lopettaisi (Ukrainan) sodan yhdessä päivässä. Ehkä se ei ihan niin mene. Jenkkien pitäisi päästä eroon vanhasta valitsijamiesvaalitavasta. Mielestäni kokonaisuudessa eniten ääniä saavan pitäisi voittaa.

3. Vaikuttaa paljonkin, ehdottomasti. Se on kuitenkin maailman suurvalta eli onhan se selvää, että kaikki heidän tekemisensä vaikuttavat. Kun on tuota sotatilannetta joka puolella, niin siihen ehkä enemmän.

Juha Lusa

1. En todellakaan yhtään. Ne eivät oikein ole meikäläisen genreä. Minua kiinnostavat enemmän nämä kotimaan asiat.

2. Pirun hankala sanoa juuri sen takia, ettei ole tullut seurattua. Molemmilla on sellainen kova maine – Trumpilla varsinkin.

3. Tosi hyvä kysymys: Kyllähän se tietysti, kun uutisia lukee, on kaiken maailman sotahommia, Natoja ja niin poispäin. Toivottavasti se (tuleva presidentti) vaikuttaa positiivisesti.

Kari Mantere

1. Kyllä minä aina seuraan sitä aika paljonkin. Seuraamaan on innostanut oikeastaan se, kuinka hullu maailma voi olla – että niin käsittämätön.

2. Ei tässä ole muuta mahdollisuutta kuin Harris. Hänellä on sentään vielä järki tallella. (Valintaani vaikuttaa) jo ihan yksinkertaisesti ajatellen yhteistyö Europan kanssa, Suomenkin etu ja koko maailman etu. Kun muistaa viime kerran, kun Trump oli presidentti, niin paljon menis asioita sekaisin niin Euroopassa kuin muualla.

3. Ehdottomasti se heikkenee, jos Trump tulee valituksi. Se riippuu sitten paljon siitä, kuinka paljon EU pystyy entisestään yhdistymään ja voimistumaan. Yksi tärkeä asia on Ukrainan tukeminen. Jos Trump tekisi edes kymmenen prosenttia siitä, mitä hän sanoo, niin maailma olisi sekaisin aivan täysin.