Taivaalta tietoa, tarkkuutta ja tehokkuutta

Joukko maa- ja metsätalousyrittäjiä ja muita alueen toimijoita osallistui dronekoulutukseen Sedu Ilmajoen opetustilalla viime viikon tiistaina. Sedun järjestämä kurssi on osa Huomisen älykäs maatalousyritys (HÄMY) -koulutushanketta, jota hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Seamk). Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu on mukana osatoteuttajana.

Sedun kasvintuotannon lehtori Jaana Petäisen luento-osuudessa perehdyttiin siihen, mitä hyötyä droneista, eli miehittämättömistä ilma-aluksista, on maa- ja metsätalouskäytössä.

– Dronella pystyy tarkastelemaan esimerkiksi laajoja pelto- ja metsäaloja paljon vaivattomammin kuin kävellen tai kulkupelillä. Lintuperspektiivistä huomaat asioita laajemmin ja tehokkaammin. Siinä syntyy muun muassa aika-, kustannus- ja energiasäästöjä, kun ei tarvitse talsia ja ajella niin pitkästi, Petäinen kertoo.

Kasvintuotannon asiantuntija esittelee, mitä kaikkea dronella voi havainnoida. Lämpökamerakuvista näkyvät pellon kuivat ja kosteat kohdat, mikä auttaa esimerkiksi salaojituksen ja kastelun suunnittelussa. Perusdronellakin näkee maalajien vaihtelua ja kasvukauden edetessä esimerkiksi tiivistymistä johtuvia heikomman kasvun alueita. Samoin yläilmoista voi tarkastella, kuinka hyvin kylvöt ovat onnistuneet tai onko metsässä tuulenkaatoja.

– Kasvuston väristä voi päätellä, onko se saanut liikaa tai liian vähän typpeä. Kuvista näkee myös työn laadun, kuten esimerkiksi ”haukipaikat” eli oraspellossa näkyvät kylvämättä jääneet kohdat, Petäinen selittää.

Säädeltyä ja suunnitelmallista

Lisäksi droneilla voi havainnoida laiduntavia eläimiä ja etsiä karkulaisia. Ulkomailla droneja käytetään myös lannoittamiseen ja kasvinsuojeluun, mutta Suomessa se on tällä hetkellä mahdollista vain erityisen raskaan lupamenettelyn kautta.

Dronetoiminta on muutoinkin tarkoin säädeltyä. Turvallinen lennättäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Siinä pitää huomioida esimerkiksi muut alueen maa- ja ilmatilan käyttäjät sekä lentokieltoalueet.

Luennon laki- ja tekniikkaosuudesta huolehti droneteknologian parissa niin Sedulla kuin yrittäjänäkin toimiva Petri Luhtala, joka on myös EP:n drone-keskus -hankkeen koordinaattori.

– Dronen lennättämisen vähimmäisvaatimuksena on, että laitetta käyttävä taho on rekisteröitynyt. Alle 250 gramman droneissa rekisteröinti riittää, mutta suurempien välineiden kohdalla edellytetään verkkotentin suorittamista, ja yli 900 gramman droneissa vaaditaan lisäksi valvottu teoriakoe, Luhtala aloittaa.

– Vaatimuksia on paljon, mutta Traficom on koonnut ne helppolukuiseen muotoon droneinfo.fi-sivustolle, asiantuntija vinkkaa.

Lainsäädännön lisäksi Luhtala kertoi laitteiden tekniikasta ja lennättämisestä. Teoriaosuuden jälkeen ryhmä siirtyi Sedun opetusmaatilan pellolle. Siellä ilmaan nousi neljä dronea. Kurssilaisten tehtävänä oli etsiä esimerkiksi maahan piilotettuja kohteita.

– Yhteistyömme Jaanan kanssa on ollut todella hyvää. Minä näen pellolla pellon, kun taas Jaana näkee siellä salaojia ja vaikka mitä muuta, Luhtala kiittelee työpariaan ja saa takaisin kehut teknisestä osaamisestaan.

Merkittävää yhteistyötä

Huomisen älykäs maatalousyritys -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Seamkista paikalla koulutuksessa oli HÄMYn projektipäällikkö Jarmo Luoma.

– Keskitymme älyteknologian hyödyntämiseen maataloudessa kustannustehokkuuden ja tuotantopanosten optimoinnin edistämiseksi. Dronejen lisäksi muita pääteemojamme ovat peltorobotit, täsmälannoitus- ja tiedonkeruuteknologiat sekä maatalouden ohjelmistot. Tämä dronekurssi on nyt seitsemäs HÄMYn koulutustilaisuus, ja lisää on luvassa kevään mittaan, Luoma kertoo.

Drone-koulutuksen järjestelyistä vastasi Sedu Ilmajoen projektikoordinaattori Karoliina Jylhä. Osassa koulutuksista on ollut mukana myös Seamkin opettajia.

– Mielestäni tässä voidaan puhua merkittävästä Sedun ja Seamkin yhteistyöstä, jossa yhdistyvät ammatillinen koulutus, keskiaste ja korkeakoulu, Luoma kehuu, Petäisen ja Luhtalan nyökytellessä vieressä.

Koulutukset ovat HÄMY-hankkeen pääsisältö, mutta sen osana tuotetaan myös muuta materiaalia. Tekeillä on esimerkiksi julkaisu säädatan hankkimisesta maatilalle. Lisäksi HÄMY on mukana tuottamassa Seamk-podcastin osana ilmestyvää kestävän viljelyn keskusteluohjelmaa.

– Ulkona on kolme hankkeemme jaksoa: ensimmäinen käsittelee aurinkoenergiaa, toinen jankkurointia (eli maaperän syvämuokkausta) ja kolmas XR-teknologiaa (eli laajennettua todellisuutta). Myös droneista saattaa tulla jakso, mutta se on vielä suunnittelusta ja aikatauluista kiinni.

Käynnissä oleva kurssi tarjoaa dronelennätyksen perusteet, jotka auttavat erityisesti A1/A3-verkkoteoriakokeen suorittamisessa. Syksyllä Sedu ja Seamk järjestävät toisen koulutuksen, jossa valmistaudutaan tarkemmin myös valvottuun A2-lisäteoriakokeeseen.

Dronet herättivät monialaista kiinnostusta

Sedu Ilmajoen opetustilalla 1. huhtikuuta järjestettyyn dronekoulutukseen osallistui monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Janne Pihlajaniemi työskentelee laboratorioinsinöörinä Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan laboratoriossa.

–  Hyödynnämme droneja esimerkiksi vanhojen rakennusten lämpövuotojen havainnoinnissa.  Olen täällä päivittämässä osaamistani.

Paikalla oli myös Seinäjoen kaupungin mittauspalveluiden tulosyksikön päällikkö Markus Paananen.

– Meillä on käytössä drone ja kolme kauko-ohjaajaa. Toimin kaupungin dronetoiminnan vastuuoperaattorina, joten minua kiinnostavat erityisesti lainsäädännölliset asiat.

– Kasvavan ja muuttuvan kaupungin ilmakuvaa täytyy päivittää jatkuvasti. Dronella pystymme päivittämään taustakarttojamme ja kaupunkimallejamme hyvin nopeasti, mittausinsinööri toteaa.

Kauhavalainen Mikko Linna on maatalousyrittäjä. Viljan ja perunan kasvattaja tuli katsomaan, mihin dronet taipuvat maatalouskäytössä.

– Näytti olevan monenlaisia eri vaihtoehtoja. Tekniikka tuntuu kehittyvän rajusti. Tällaisessa pienessäkin (dronessa) voi olla paljon tekniikkaa, Linna ihailee.