Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue pk-yrittäjän silmin: nyt tarvitaan talousjärkeä, ei hallinnollista selittelyä

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tilanne näyttää pk-yrittäjän silmin huolestuttavalta. Kyse ei ole vain siitä, että rahaa on liian vähän. Kyse on myös siitä, miten olemassa olevaa rahaa, työaikaa, kalustoa ja ihmisten osaamista johdetaan.

Yrittäjämaailmassa miinusmerkkinen tulos ei ole abstrakti rivi raportissa. Se tarkoittaa, että toimintaa on muutettava nopeasti: turhat kilometrit pois, päällekkäinen työ pois, vastuut selviksi ja päätöksenteko lähemmäs arjen tekemistä. Hyvinvointialueella saman ajattelun pitäisi olla itsestäänselvyys. Nyt se ei aina siltä näytä.

Ylimmässä johdossa tarvitaan vahvaa talousosaamista. Ei riitä, että osataan puhua strategioista, palveluverkoista ja muutosohjelmista. Johdon täytyy ymmärtää eurojen, työtuntien, kaluston käyttöasteen, hankintojen ja prosessien yhteys käytännön arkeen. Jokainen huonosti suunniteltu työvuoro, turha siirtoajo ja epälooginen toimintamalli on pois varsinaisesta palvelusta.

Hyvä esimerkki tästä ovat ambulanssien vaihtovuorot ja kaluston kierrot, jos ne on järjestetty niin, että leasing-autoihin kertyy huomattavia siirtokilometrejä ja henkilöstön työaikaa kuluu autojen vaihtojen ajamiseen. Pk-yrittäjän näkökulmasta tällainen on puhdasta hukkaa. Auto ei tuota palvelua siirtyessään hallinnollisesta syystä paikasta toiseen. Ensihoitajan työaika ei saa kulua logistiikkavirheiden paikkaamiseen, vaan potilaiden hoitamiseen ja valmiuden ylläpitoon.

Tämä ei ole syytös henkilöstöä kohtaan. Päinvastoin. Kentällä työskentelevät ihmiset näkevät usein ensimmäisenä, missä raha ja aika valuvat hukkaan. Ongelma on, jos järjestelmä ei kuuntele heitä tai jos esihenkilöillä ei ole velvollisuutta, valtaa ja mittareita korjata epäloogisuuksia. On inhimillistä ja jopa suotavaa todeta joskus olleensa väärässä ja myöntää tehdyt virheet sekä aloitettava korjaamaan niitä.

Siksi vastuu ei voi jäädä vain aluevaltuustolle tai ylimmälle johdolle. Jokaisella esihenkilöllä pitää olla selkeä vastuu tehokkaasta resurssien käytöstä. Se tarkoittaa esimerkiksi työvuorosuunnittelun, kaluston käytön, sijaisjärjestelyjen, tilojen, hankintojen ja prosessien jatkuvaa tarkastelua. Jos jokin toimintatapa aiheuttaa turhia kilometrejä, odottelua, päällekkäistä työtä tai vajaakäyttöä, siihen pitää puuttua heti – ei seuraavassa strategiakierroksessa.

Tulevaisuus ei ratkea pelkillä leikkauksilla. Se ratkeaa johtamisella. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella tarvitaan yrittäjämäistä talouskuria: euro on euro myös julkisessa organisaatiossa, ja työaika on aina rajallinen resurssi. Palveluiden turvaaminen ei tarkoita sitä, että kaikki vanhat toimintatavat säilytetään. Se tarkoittaa, että olennaiseen käytetään enemmän aikaa ja epäolennaiseen vähemmän.

Etelä-Pohjanmaa tarvitsee hyvinvointialueen, jossa päätökset perustuvat arjen faktoihin, ei hallinnon toiveisiin. Jokaisen johtajan ja esihenkilön pitäisi pystyä vastaamaan kolmeen kysymykseen: parantaako tämä potilaan tai asiakkaan palvelua, käyttääkö tämä henkilöstön aikaa järkevästi ja kestääkö tämä taloudellisesti?

Jos vastaus on ei, toimintatapa pitää muuttaa.

Harri Koskela
aluevaltuutettu (kok.)
Ilmajoki