Musiikkijuhlien aika

Ilmajoen Musiikkijuhlat käynnistyvät tällä viikolla. Armi-oopperaa esitetään vielä kuusi kertaa, minkä lisäksi estradilla nähdään Maija Vilkkumaa, Esko Roineen ja Seela Sellan Rakkauskirjeitä-teos, Portion Boys sekä Sussu Erkinheimo & Teemu Roivainen.

Riitta Pihlajamäki ja kenttätoimikunta kesälehteen
Ilmajoen Musiikkijuhlien puheenjohtaja Riitta Pihlajamäki sekä kenttätoimikuntaan kuuluvat Ari Hakoniemi, Jyrki Kalliomäki, Heikki Mäkynen ja Kari Koskimäki ovat viettäneet jälleen lukuisia tunteja Ooppera-areenan ympäristössä. Katsomon kapasiteetti on noin 1 400 henkilöä. kuva: tuomo hämäläinen

Ilmajoella kantaesitettävät oopperat kulkevat ohjelmistossa yleensä ainakin kaksi kesää, mutta aiemmin esitetty Hiljaiset perivät maan – ooppera lapuanliikkeestä jäi koronavuosien takia vain yhden suven hitiksi. Suuri yleisö näkee vajaan kahden viikon festivaalin, jonka oopperoiden eteen on paiskittu töitä jopa useita vuosina.

– Armiakin on ruvettu suunnittelemaan jo edellisen puheenjohtajan aikana. Säveltäminen ja kirjoittaminen ovat pitkiä prosesseja, kertoo Riitta Pihlajamäki, joka toimii nyt kolmatta vuotta musiikkijuhlien taustayhdistyksen puheenjohtajana.

Katseet ovat jo vuodessa 2025, jolloin Ilmajoen Musiikkijuhlat saavuttaa kunniakkaan 50 vuoden iän. Juhlavuoden uusi oopperateos julkistetaan 7.6. Tämänkin teoksen tuotanto on ehtinyt käynnistyä.

– Musiikkijuhlilla aiheet ponnistavat aika paljon historiasta. Juhlavuonna palataan jälleen Suomen historian suuriin käännekohtiin, Pihlajamäki sanoo.

Puheenjohtaja haluaa, että yleisö kokisi merkittäviä hetkiä istuessaan Ooppera-areenan katsomossa, joten elämyksiä on luvassa myös juhlavuonna.

– Tapahtuman historiaa tuodaan silloin ilmi myös taiteen keinoin, hän toteaa.

Talous tiukalla

Musiikkijuhlat on saanut toimintaansa vuosittaista tukea valtiolta noin 90 000 euroa ja Ilmajoen kunnalta 68 000 euroa. Pihlajamäki on huolissaan, mihin valtion tukipotti jatkossa asettuu, sillä kulttuurille suunnattuja määrärahoja ollaan leikkaamassa.

– Joku voi kysyä, mikä tässä maksaa, mutta olemme ammattilaisten kanssa tekemisissä ja sävellämme, tuotamme ja lavastamme uutta kotimaista kantaesitystä. Sitä kautta jätetään suomalaiseen kulttuurimaisemaan jälkiä, jotka ovat toivottavasti pysyviä. Kyllä tällä kaikella on myös hintalappu, puheenjohtaja korostaa.

Tapahtuma on ollut viime aikoina taloudellisesti tiukoilla, mihin koronavuodet ovat vaikuttaneet. Ryhmämatkailu ei ole palannut totutulle tasolla. Armi-oopperan erinomaiset kritiikitkään eivät takaa, että ihmisiä saapuisi paikalle.

– Erittäin tiukoilla ollaan. Nyt jännityksellä odotetaan, kuinka väkeä tulee katsomoon. Toivon, että nekin, jotka eivät ole käyneet musiikkijuhlilla, ylittäisivät riman ja tulisivat osaksi tapahtumaa. Tämä on ainutlaatuinen myös valtakunnallisesti, puheenjohtaja pohtii.M

usiikkijuhlien haasteena on maantieteellinen etäisyys Suomen suurimmista kaupungeista ja palvelutarjontaa voisi olla lähistöllä nykyistä enemmän. Esimerkiksi majoituspaikkoja tarvittaisiin lisää niin yleisöä kuin artisteja ajatellen.

– Solistit ja kuorolaiset majoittuvat pääosin yksityismajoitukseen tai Etelä-Pohjanmaan Opistolle, Pihlajamäki kertoo.

Miljöö puhuttelee

Puheenjohtaja sanoo osallistuvansa mielellään myös operatiiviseen toimintaan, sillä tapahtumatoimistossa kädet ovat täynnä. Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Sari Hangan kaveriksi haetaan parhaillaan uutta tuottajaa. Olennaisessa roolissa tapahtuman onnistumisen kannalta on vapaaehtoinen kökkäporukka, jota ilman ei pärjättäisi.

– Kenttätoimikunta ja Musakat tekevät pitkiä työrupeamia. Mutta mistä saataisiin se seuraava sukupolvi tähän mukaan? Sama ongelma on monissa yhdistyksissä ja urheiluseuroissa ympäri Suomen, Pihlajamäki miettii tulevaa.

Yleisön palautetta kuullaan mahdollisuuksien mukaan aina tulevien vuosien konserttien suunnittelussa. Tänä kesänä Ilkan kentällä on myös karaoketeltta, joka on esiintynyt toivelistalla. Ooppera-areena on taas esiintyjien kannalta houkutteleva miljöö.

– Jos sanon, että se on Suomen kaunein areena, niin en kovin väärässä ole, puheenjohtaja vakuuttaa.

Pihlajamäki tuntee Armi-oopperan kuin omat taskunsa, sillä hän on nähnyt esityksen toistakymmentä kertaa ja aikoo olla nytkin paikalla kaikissa näytöksissä.

– Tarpeen tullen voin melkein hypätä lavalle, en laulamaan, mutta kävelemään, hän hymyilee.