Sukupolvet kohtaavat Luoman koulun 100-vuotisjuhlassa

Luoman koulun satavuotisjuhla järjestetään lauantaina 30.11. Päivämäärä on täsmälleen sama, jolloin koulu vihittiin käyttöön vuonna 1924.

– Koulun juhlassa on runsaasti oppilaiden esittämää ohjelmaa. On lauluja, runoja eri vuosikymmeniltä ja musiikkiesityksiä. Myös Ilmajoen soittokunta esiintyy juhlassa, kertoo Luoman koulun koulunjohtaja Piia Mäkelä.

– Taina Renkola ja Henna Hyövälti ovat käsikirjoittaneet historiikin, jossa kerrataan koulun satavuotisia vaiheita. Oppilaat ovat pukeutuneet ajan mukaisiin asuihin, Mäkelä sanoo.

Juhlan erikoisuuksiin kuuluu koulua käyneiden neljän naissukupolven muistelut. Neljättä polvea edustava oppilas käy nyt Luoman koululla ensimmäistä luokkaa.

Muistelijoihin lukeutuvat myös koulun entinen opettaja Jussi Antila sekä kunnan vs. sivistys- ja hyvinvointijohtaja Heidi-Maria Hannuksela. Hän käy entisten oppilaiden vuoropuhelua 7.-luokkalaisen Vilja Renkolan kanssa.

Koulu tehtiin köyhäinkodin hirsistä

Luoman koulua alettiin tosissaan puuhaamaan kesällä 1923. Ensiksi koululle valittiin johtokunta puheenjohtajanaan talollinen Iisakki Alaranta. Johtokunnan tehtävänä oli löytää koululle paikka ja koulurakennus. Tarkoitus oli aloittaa koulunpito jo syksyllä 1924.

Johtokunta löysikin koululle sopivan tontin, joka ostettiin A. Itävaaralta. Kunnanvaltuusto päätti ostaa Luoman kouluksi köyhäinkodin vanhan päärakennuksen. Johtokunnan mielestä olisi ollut viisaampaa tehdä koulu uusista hirsistä, jolloin siitä tulisi ajanmukainen. Valtuusto ei tähän kuitenkaan suostunut, vaikka johtokunta sai taakseen kansakoulujen piiritarkastajankin.

Niinpä köyhäinkoti siirrettiin ostetulle tontille ja pystytettiin Luoman kouluksi. Muutostyöt suunnitteli rakennusmestari Frans Rekola.

Oppilaat tekivät monenlaisia töitä

Koulurakennus ei kuitenkaan valmistunut heti alkusyksyksi, joten koulua pidettiin pari kuukautta kansanopistolla. Koulun ensimmäisiksi opettajiksi valittiin Hugo ja Martta Santakari Joroisista. Oppilaita oli vuonna 1924 yläkoulussa 41 ja alakoulussa 21.

Luoman koulun vihkiäiset pidettiin 30.11.1924. Juhlassa puhuivat pastori Lauhasto ja tarkastaja Rantavuori.

Ajan hengestä kertoo, että kunnanvaltuuston mielestä oppilaat joutivat huolehtimaan koulun lämmityksestä. Johtokunta oli nimittäin esittänyt siivoojalämmittäjän toimen perustamista. Valtuusto ei antanut lupaa toimen perustamiseen. Vasta valitukset maaherralle ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen saivat valtuuston heltymään.

Luoman koulun ensimmäiseksi siivoojalämmittäjäksi valittiin Alma Mäkinen.

Koululaisten piti tuohon aikaan huolehtia monenlaisista tehtävistä. Luoman kyläkirjassa kerrotaan, että 1920-luvun puolivälissä koulun kaivon kelanostolaite päätettiin vaihtaa rautapumpuksi, koska lasten oli vaikea käyttää laitetta.

Sota keskeytti koulutoiminnan

Syksyllä 1939 Luoman koulun toiminta lakkautettiin, koska tilat annettiin väliaikaisesti reserviläisten käyttöön. Koulun 60-vuotisjuhlassa 1984 paljastettiin sotien aikana koulupiirin alueelta kaatuneiden muistolaatta.

Sota-ajasta kertoo myös koulun ulkoseinälle kiinnitetty Aallon patteriston 9. patterin perustamispaikan kilpi, joka paljastettiin syksyllä 2001. Patteriston perustaminen ajoittui jatkosodan aikaan kesäkuussa 1941.

Nykyisin Luoman koulussa opiskelee 22 oppilasta. Opettajia on kaksi ja lisäksi yksi tuntiopettaja. Kaksi koulunkäynninohjaajaa täydentää opetushenkilöstöä.

– Vanhempaintoimikunta työskentelee retkikassan kartuttamiseksi. Vanhemmat huolehtivat muun muassa koulun luistelualueen jäädyttämisestä ja auraamisesta. Kunta maksaa siitä korvausta, koulunjohtaja Piia Mäkelä kertoo.

– Yhteinen kevätretki on koululaisille hieno ja yhdistävä kokemus, Mäkelä kiittelee.