Tuulivoiman ja Koskenkorvan tehdasalueen melu
Heräsin joku vuosi sitten aamulla yllättäen täysin virkeänä, kuin taisteluvalmiina. Mietin, mistä on kysymys, kun eläkeläisellä ei ole mihinkään kiire.
Sitten totesin, että lähellä oli traktori, jonka subbarin nupit käännettiin kaakkoon, kun kone käynnistyi. Ja tuo tömistävä ääni herätti. Tästä heräsi ajatus ihmisen alkuaikojen reaktioon, jossa jonkun tömistettyä piti juosta tai taistella henkensä edestä. Nämä reaktiot eivät ole mihinkään hävinneet, vaikka aika on toinen. Matalat äänet menevät suoraan tahdosta riippumattomaan hermostoon.
Oli kerran teollisuuslaitos, jossa miehen mentävät ilmastointiputket värähtelivät noin 30 hertsiä, kuin urkujen matalin ääni. Ja se kuormitti todella työrauhaan keskittymistä. Kun ääni sitten mitattiin kuulon suojelemista varten tehdyllä mittarilla, joka alkoi 30 hertsistä ylöspäin, niin vastaus oli, ettei se ole vaaraksi kenenkään kuulolle. Vastasimme tähän, että mitä niillä korvilla on väliä, jos hermot menevät. Muistan, että illalla olin aivan rättiväsynyt moisen melualtistuksen takia.
Ihminen kuulee alimmillaan noin 20 värähdystä sekunnissa. Sen pienempiä taajuuksia ei korva kuule, mutta silloin ne tulevatkin suoraan kehoon, jonka pinta-ala on tuhatkertainen korvan tärykalvoon verrattuna. Se selittää myös huonosti voivat kotieläimet, kuten hevoset, jolla tuota pintaa on vieläkin enemmän.
Haasteet syntyvät siitä, että uni on liian pinnallista, joka johtaa ongelmiin jaksamisessa ja muussa toiminnassa. Ultramatalat äänet, joita korva ei kuule, vaikuttavat kuitenkin. Kuultava melu vaihtelee, kun se liikkuu ja sekoittuu liikenteen meluun.
Ongelma onkin sitten yöaikaan aivan toinen. Kun asettuu yöpuulle, niin nuku sitten siinä, kun jytisee kuin kaiuttimessa. Se onkin piinaavaa, kun se jatkuu koko yön. Asiaan voi liittyä myös hifi-miesten tuntema ilmiö, eli huoneresonanssi.
Tiedän useita henkilöitä, jotka kärsivät Koskenkorvan tehdasalueen melusta ja saavat siitä nukkumisvaikeuksia, sydänongelmia ynnä muuta. Meilläkin kilometrin päässä kuuluu jytinä, aivan kuin auton pyörät olisivat epätasapainossa. Kovimman melun havaitsee Konnanmontun pohjoispäässä. Kun on suuri ilmankosteus, se kuuluu voimakkaimmin.
En tiedä, mistä tehtaan melu syntyy, kun en ole päässyt sinne katsomaan. Mutta meluntorjunta on aika loogista, ei mitään rakettitiedettä. Irrotetaan tärisevät koneet seinistä ja lattioista, ja kiinnitetään ne perustuksiin tai tukirakenteisiin, koska isot pinnat toimivat kuin kaiuttimet äänen lähettämiseen. Jos taas elevaattori sykkii tai viljan taso notkahtelee ja aiheuttaa melua, voi kokeilla viljan ohjausta epäsymmetrisesti tai kiertäen eri kohteeseen.
Mielestäni on kotirauhan rikkomista, jos melu tulee sisään tiilitalosta ja useampikertaisista ikkunoista huolimatta.
Leo Palomäki
Koskenkorva