Pahat kasvikset

Kouluterveyskyselyn julkaisun yhteydessä tulee aina epäuskoinen tunne, että näinkö huonosti yläkouluikäiset nuoret oikeasti voivat. Vuosien vieriessä ja uusien kyselyiden myötä tilanteeseen valitettavasti turtuu, ja lähinnä aineistosta etsii erottuvia trendejä. Tällä hetkellä huolta aiheuttaa erityisesti nuorten tyttöjen lisääntynyt pahoinvointi, kun taas poikien osalta merkittäviä muutoksia ei ole tapahtunut. Yksi silmiinpistävä ilmiö on se, että koululounaan nauttimisen sijaan oppilaat marssivat mieluummin kaupan paistopisteelle, mikä ravitsemuksen kannalta ei ole paras ratkaisu.

Syyt kouluruokailun suosion hiipumiseen voivat olla moninaisia. Yksi mahdollinen argumentti on se, että kasvispainotteisempi ruokavalio ei vedä oppilaita puoleensa. Hyvin suppea gallup muutaman yläkoululaisen otannalla kertoo sen, että mifulasagnette ja kasvispihvit ovat inhokkiruokien listalla, kun taas kananugetit ja makkara otetaan lämmöllä vastaan. Samaan aikaan ryhmäpaine ohjaa oppilaan käyttäytymistä, jos ruokalan ovelta kääntyminen on vaihtoehtona.

Lienee kiistämätöntä, että kasvisten lisääminen suomalaisten ruokavaliossa toisi mukanaan merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä. Siksi koulujenkin on tehtävä osansa tavoitteen saavuttamisessa. Harmi vain, että sinänsä kunnioitettava päämäärä tuntuu kääntyvän itseään vastaan koko valtakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla asenteet kasvispainotteista ruokaa kohtaan voivat olla hyvinkin jyrkkiä ja siirtyä sukupolvelta toiselle.  

Kyse on myös ruokaan liitetyistä mielikuvista. Seppälän nuorisotalolla Gita Yli-Hannuksela kertoi, että yläkoulussa aiemmin tarjottu broilerikeitto teki hyvin kauppansa, mutta kun saman annoksen nimi muuttui kasvis-broilerikeitoksi, niin se ei enää kelvannut oppilaille. Seppälässä varoiteltiinkin, että pinaattilättyjen nimeä ei kannata muuttaa kasvis-pinaattilätyiksi.

Maakunnan elinkeinorakenne vaikuttaa siihen, että kouluruoan sisältöön liittyy paljon tunteita, mikä on hyvin ymmärrettävää. Huonoin vaihtoehto lienee kuitenkin kaikkien kannalta se, että koululounas jätetään väliin ja maha täytetään hiilihydraateilla sekä energiajuomilla.

Kouluterveyskyselyn myötä vaikuttaa olevan ilmeistä, että kasvispainotteisempi ruokavalio ei ole nykyisten yläkoululaisten mieltymysten aallonharjalla. Tulevat selvitykset kertovat, kokeeko koululounas uuden tulemisen vai jääkö notkahdus pysyväksi.