”Sit se hinta onkin aika iso”

Etelä-Pohjanmaan Opiston rikosten vastaisessa teemapäivässä kävi kuhina viime viikon torstaina, kun entinen rikollispomo Mika ”Immu” Ilmén, 53, kertoi alamaailman kokemuksistaan kahden luennollisen verran. Huumausainerikostuomion istunut mies puhui otsikolla ”Järjestäytyneen rikollisuuden syövereistä lainkuuliaiseen ja raittiiseen elämään”.

Opiston opiskelijoille suunnatun ensimmäisen puolitoistatuntisensa aikana Cannonball MC -moottoripyöräkerhon entinen asekersantti avasi taustojaan ja valintojaan, jotka ajoivat hänet rikolliseen kierteeseen jo nuorena vantaalaispoikana.

– Kun ei ollut himasta mitään turvaa, niin sitä haki kaveriporukasta. Halusin olla semmoista kovaa jätkää, ja sitten se latu alkoikin olemaan vähän niin kuin valittu, Immu selittää ”lähiöjenginsä” muodostumisesta Rajatorpan kaupunginosaan.

Samalla kylällä perustettiin myös Cannonball MC. Ilménin mukaan se oli aluksi tavallinen prätkäkerho, joka muodostui kuitenkin nopeasti rikollisjärjestöksi. Sen perustajaa Jari ”Jartsa” Uotilaa hän kuvailee parhaaksi ystäväkseen ja esikuvakseen jo ajoilta ennen Cannonballin perustamista.

– Nyt aikuisena sellaisesta yli kolmekymppisestä kundista, joka pyörii 18-vuotiaan kanssa, voi olla aika montaa mieltä. Silloin hän kuitenkin teki minuun ison vaikutuksen. Karismaattiset ihmiset saavat tekemään sellaisia asioita, joita ei muuten tekisi, Ilmén toteaa.

Mietinnän paikka

Nuorena Ilmén ei ollut varsinaisesti Cannonballin jäsen, vaan kunnollinen sukellus liivijengiin tapahtui vasta vuonna 2008, Uotilan vapauduttua vankilasta. Silloin johtaja myönsi hänelle kunniajäsenliivit. Mies ei osannut kieltäytyä, vaikka tiesikin, mihin asia voi johtaa.

– Kun sä olet käyttänyt kaverin palveluita hyväksesi, niin siinä on kauheen vaikee sanoa, että en mä lähde tähän, Immu selittää muistuttaen nuoria siitä, että rikolliselta saadun palveluksen saattaa joutua myöhemmin maksamaan takaisin.

– Sit se hinta onkin aika iso.

Kunniajäsenenä Immu pääsi niin sanottuun upseeristoon ilman tavanomaisia odotus- ja kokelasvaiheita. Niiden aikana kerhoon pyrkivät laitetaan suorittamaan esimerkiksi huumekauppoja, joista kiinni jäädessä he joutuvat tilille, johtoportaan pysyessä turvassa.

– Siinä on taas sellainen mietinnän paikka, että onkohan se ihan niin siistiä hommaa?

Velkoja ja väkivaltaa

Ilmén oli poikennut kaidalta polulta jo teinistä lähtien. Rikokset, kuten kokaiinin maahantuonti ja välittäminen sekä väkivalta, olivat vahva osa hänen työtään portsarina helsinkiläisissä baareissa ennen liittymistä Cannonballiin.

– Väkivaltasyytteitä ja ehdonalaisia tuomioita kasaantui, kertoo nykyisin vain kamppailu-urheilumatoilla nyrkkejään sohiva pitkän linjan vapaaottelija.

Jari Uotila kuoli vuonna 2012. Samana vuonna Ilmén otettiin kiinni epäiltynä huumausainerikoksesta. Käräjäoikeudesta ei tuomiota tullut, mutta tutkintavankeuden aikana tuki Cannonballin taholta loppui. Vapaaksi päästyään Immu päätti erota järjestöstä. Huumejuttu meni kuitenkin hovioikeuteen, jonka tuomari luki hänelle kymmenen vuoden tuomion vuonna 2014. Hän tunnustaa tehneensä elämänsä aikana monia huumerikoksia, mutta ei sitä, josta hänet tuomittiin. Immu vapautui Sörkän vankilasta vuonna 2018.

– Olin tosi katkera mun tuomiosta, mies tunnustaa, mutta sanoo samaan hengenvetoon, että siitä huolimatta tuomio oli parasta, mitä hänelle on tapahtunut.

Hänestä Suomessa on helppoa lähteä mukaan huumerikollisuuteen, mutta siitä pois pääseminen on tosi vaikeaa, esimerkiksi velkasuhteiden ja niistä juontuvan väkivallanuhan takia.

– En minäkään olisi päässyt ilman tuomiota. Väkivalta varsinkin järjestäytyneen rikollisuuden porukoissa on aika huolellista, ei mitään litsareita poskelle.

Ei huumeille

Ilménin mielestä kovasta rikollisuudesta pitäisi saada kovemmat tuomiot, kuten esimerkiksi Norjassa ja Virossa. Ruotsissa lisääntyneen jengirikollisuuden hän uskoo rantautuvan Suomeenkin.

– Ei saa myöskään unohtaa pehmeitä keinoja. Sitä ovat nää valistukset kouluissa: Puhutettais ihmiset päihteettömyyteen ja harrastusten pariin. Pääsääntöisesti ne rikokset tapahtuvat päihtyneinä. Kännissä minäkin olen pystynyt tekemään, mitä olen tehnyt.

Huumekokeilut Ilmén neuvoo jättämään välistä, koska hän on nähnyt, millaisia kohtaloita aineet aiheuttavat. Entinen huumausainerikollinen kannattaa käyttöhuoneita, koska niiden avulla vakavasti riippuvaiset olisivat valvonnan piirissä, eivätkä menehtyisi likaisista neuloista aiheutuviin tauteihin.

– Sitä vois laajentaa niin, että he voisivat syödä ja käydä suihkussa. Se olisi inhimillinen teko. Nämä ongelmat eivät ole katoamassa, vaan pahenemassa.

Ilménin puheiden suosiosta kertovat hänen Youtube-kanavansa yli 21 miljoonaa näyttökertaa ja kohta puoli miljoonaa kappaletta myyneet kirjat.

---

Opiskelijoiden ideasta teemapäiväksi

Kädet nousivat tiuhaan tahtiin Etelä-Pohjanmaan Opiston luentosalissa viime viikon torstaina, kun opiskelijat halusivat esittää ex-rikolispomo Mika ”Immu” Ilménille kysymyksiä. Luennon lopussa mies sai raikuvat aplodit ja opiskelijat jonottivat ottamaan yhteiskuvia. Sama kaava jatkui myös illan kaikille avoimella yleisöluennolla, jonka parisataahenkinen osallistujamäärä täytti koko katsomon.

Rikosten vastaisen teemapäivän järjestämisestä vastasivat koulun opiskelijat. Idea Immun kutsumiseen tuli psykologian ja logopedian perusaineopintoja suorittavalta Ella Komsilta, joka on katsonut tämän videoita pitkään.

– Meillä on käynnissä kurssi, jossa kokemusasiantuntijat tulevat puhumaan meille. Tämä lähti käyntiin siitä, että sanoin luokassa, että haluaisin Immun tänne, ja se kuulosti muidenkin mielestä hyvältä idealta. Lopulta tästä tuli vähän isompi haloo, Komsi hymyilee.

– Ei ollakaan luokkahuoneessa, jossa on kymmenen henkeä. Ihmisiä on vähän enemmän, naurahtaa psykologian aineopintoja suorittava Kaius Baarman.

Rikollisuus puhutti paneelissa

Baarman oli yksi Immun päiväluentoa edeltäneen paneelin keskustelijoista. Hänen kanssaan rikollisuuteen liittyvistä teemoista keskustelivat Vaasan vankilan apulaisjohtaja Teea Korkeamäki, Ilmajoen etsivän nuorisotyön tiimivastaava Anna Alvari, Ilmajoen Ohjaamon palveluohjaaja Jenni Niemi ja opiston teatteriopettaja Salla Virkkala.

– Kävimme vuoropuhelua nuorisorikollisuuden syistä. Keskustelimme siitä, miten rikollisuus näkyy eri tehtävissä. Puhuimme suojaavista tekijöistä sekä siitä, mitä pitäisi parantaa rikollisuuden ehkäisemiseksi, Baarman selittää paneelin antia.

– Lisäksi puhuimme nuorisobarometreistä, jotka osoittavat, että alaikäisten nuorten rikollisuus kasvaa koko ajan, kun taas vanhempien laskee.

Komsi toivoo, että Immun kautta nuoret huomaisivat, että vaikka vajoaisi kuinka pahaan tilanteeseen, sieltä voi päästä ylös.

– Toivon, että tuollaisen ”kovan jätkän” esimerkki näyttäytyy nuorille voimavarana.

Elokuussa ilmoille heitetty teemapäivä vaati suunnittelua ja järjestelytkin veivät aikaa. Rahoitusta myönsi Leader Liiveri.

– Pitkään siinä meni, mutta hyvin käytiin. Olen kiitollinen, että Opisto ja Liiveri ovat mahdollistaneet tämän ja saame vaikuttaa itse niin paljon. Olemme myös saaneet kaiken mahdollisen tuen ja avun, Komsi iloitsee.

– Tästä kehkeytyi tosi liikuttava ja puhutteleva aihe. Tämä on puhdas onnistuminen kaikilta. Olen tosi ylpeä meidän koko porukasta, Baarman komppaa.

Komsi toivoo, että tulevat opiskelijat saisivat heistä inspiraatiota ja teemapäivän järjestämiselle syntyisi jatkumoa.