Tilastot puhuvat

Seppälän nuorisotalolla käytiin maanantaina läpi kouluterveyskyselyn paikallisia tuloksia Jaakko Ilkan koulun osalta. Vaikka yläkoulussa on tehty paljon toimia kiusaamisen kitkemiseksi, niin siitä huolimatta oppilaiden kokemukset kiusatuksi joutumisesta ovat yleistyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Kyselyssä enemmän kuin neljä oppilasta kymmenestä kertoo olleensa kiusaamisen kohteena, ja varsinkin tyttöjen osalta kehityssuunta on ollut selvästi negatiivinen.

Jaakko Ilkan koulun rehtori Mira Nieminen ja kouluterveydenhoitaja Gita Yli-Hannuksela sanovat, että kouluterveyskyselyssä kiusaamisesta raportoidaan huomattavasti matalammalla kynnyksellä kuin muissa tilanteissa. Esimerkiksi vanhempainvarteissa ja kahdenkeskisissä tapaamisessa kouluterveydenhoitajan kanssa ilmiö ei näyttäydy näin vahvana. Yli-Hannuksela löytää kuitenkin kyselyn tuloksista myös myönteisiä signaaleja.

– Sellaiset pojat, jotka osallistuvat härväämiseen, näyttävät tunnistavan sen, että he saattavat olla itse kiusaajia. Heillä on siis kyky itsereflektioon, hän miettii.

Seppälän nuorisotalolla pohdittiin sitä, mitä kiusaaminen voi pitää sisällään ja mikä koetaan kiusaamiseksi. Tytöillä ja pojilla kiusaamisen muodot ovat usein erilaisia, minkä lisäksi vaikkapa ”tuuppimiseen” tai ”läpänheittoon” suhtautumisessa on yksilöllistä vaihtelua. Kiusaaminen voi alkaa some-kanavissa ja siirtyä sieltä koulun alueelle. Somessa esiintyy muun muassa epäasiallista kommentointia ja toisten kuvien jakamista häpäisytarkoituksessa.

– Tämä on haaste kouluille, sillä meillä ei ole valtuuksia katsoa sometilejä, vaan huoltajat ovat näistä vastuussa. Vaikka asia saattaa tulla koulussa ilmi, niin sitä on vaikea lähteä selvittämään, Mira Nieminen pohtii.

Arki ojennukseen

Positiivinen piirre yläkoulun kouluterveyskyselyn tuloksissa oli yksinäisyyden kokemuksen vähentyminen oppilaiden keskuudessa. Rehtori uskoo, että koulunuorisotyöntekijän, koulutsempparin ja nuorisotalon kerhojen myönteinen vaikutus näkyy tilastoissa.  

Yläkouluikä on kuitenkin nuorille haastavaa aikaa, sillä alakoulun ja toisen asteen välillä tapahtuu selvä lasku tyytyväisyydessä omaan elämään. Yläkoululaisista 32 prosenttia on tyytymättömiä tilanteeseensa.

Gita Yli-Hannuksela korostaa, että mielen hyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti myös arkirutiinit. Kyselyn tulokset kertovat, etteivät kaikki oppilaat syö tai nuku tarpeeksi.

– Ei silloin jaksa olla kehittyvä nuori persoona. Meidän aikuisten tulee kotona ymmärtää, että tenavat on saatava ajoissa nukkumaan ja ruoka on oltava monipuolista. Tämä on yksinkertainen juttu, johon jokainen koti pystyy vaikuttamaan, hän sanoo.

Kouluterveydenhoitajan mukaan nuorten ruutuaika on myös räjähtänyt käsiin.

– Jos ennen neljä tuntia media-aikaa oli paljon, niin nyt se voi olla yhdeksän tuntia, kun oppilaat vastaavat rehellisesti.

Kouluruoka ei maistu

Valtakunnallisesti huolestuttava kehitys on se, että Suomessa vain 56 prosenttia yläkoulun oppilaista syö koululounaan päivittäin. Ilmajoella luku on nyt 62 prosenttia, kun vielä kaksi vuotta sitten se oli 10 prosenttia korkeampi.

Ryhmäpaine näyttää vaikuttavan osaltaan oppilaisiin. Rehtori ihmettelee sitä, että vielä alakoulussa sama ruoka kelpaa, mutta yläkouluun siirryttäessä sitä hyljeksitään.

– Silläkin on vaikutusta, millainen asenne oppilaiden vanhemmilla on kouluruokaa kohtaan ja miten he siitä puhuvat, Nieminen miettii.

– Kouluruokala on myös monen ihmisen työpaikkaruokala. Meillä on Ilmajoella laadukasta ruokaa, joka pärjää kyllä vertailussa, rehtori kehuu tarjontaa.

Ilmajoella on seurattu valtakunnallisia ravitsemussuosituksia, joiden myötä kasvisten määrää on lisätty kouluruoassa. Rehtorin mukaan tämä ei kuitenkaan selitä ruokailujen jättämistä väliin.

– Kasvisruokapäiviä on todella harvoin. Pääasiassa ruokalista koostuu muusta.

Yli-Hannuksela sanoo olevansa pahoillaan siitä, että monien vanhempien mielestä kaupasta haettu energiajuoma ja patonginpätkä korvaavat esimerkiksi kasvissosekeiton, jonka kylkeen tulee raejuustoa, leipää, maitoa ja muuta.

– Kotoa ei tarvitse antaa niitä euroja koulupäivään, että nuoret lähtevät kylille syömään, kouluterveydenhoitaja toteaa.

Jaakko Ilkan koulussa on pohdittu jo ennen kouluterveyskyselyn tulosten julkistamista, miten kouluruokailun suosio saataisiin kääntymään taas kasvuun.

– Osassa Suomen kouluja on käytössä malli, jossa opettajat tuovat ohjatusti oman luokkansa ruokalaan. Näitä keskusteluita käydään meilläkin tässä kevään aikana.

”Some tuo painetta”

Yläkouluikäisten tyttöjen osalta kyselyssä näkyy se, että he kokevat elämässään huomattavasti enemmän ahdistusta kuin pojat. Tytöistä ahdistuneiksi itsensä tuntee jopa kolmannes, kun pojilla vastaava osuus on kahdeksan prosenttia. Ilmajoella tyttöjen ahdistuneisuus on myös kasvanut aiemmasta kyselystä.

Gita Yli-Hannukselan mukaan rajanveto normaalin ahdistuneisuuden ja koko elämää määrittävän ahdistuneisuuden suhteen on joskus vaativaa. Murrosiässä ahdistuksen tunteet ovat yleisiä ja ne voivat aiheuttaa pelkoa, mutta negatiiviset tuntemukset myös väistyvät. Kaikki ihmiset ovat joskus ahdistuneita, joten näitä tunteita täytyy oppia käsittelemään.

Nuoriso-ohjaaja Heidi Kivimäki aloitti tammikuussa 50-prosenttisella työajalla työt nuorten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistämiseksi. Hänen mielestään sosiaalinen media lisää nuorten ahdistuneisuutta.

– Some tuo enemmän painetta kuin mitä puhutaan. Nämä asiat liittyvät esimerkiksi ulkonäköön ja laajemminkin elämään. Siellä näytetään kuitenkin aina parasta puolta, Kivimäki sanoo.

Yläkoululaisten päihteidenkäytön osalta alkoholin kulutus ja tupakointi ovat vähentyneet, mutta uudeksi riesaksi ovat tulleet nikotiinipussit. Pojista peräti 22 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä nikotiinipusseja päivittäin, tytöillä osuus on seitsemän prosenttia. Kouluterveydenhoitaja Yli-Hannuksela pitää huolestuttavana sitä, että monet oppilaat hankkivat erittäin vahvoja nikotiinipusseja, joissa nikotiinia on moninkertainen määrä savukkeisiin verrattuna.

Kouluterveyskysely toteutetaan Suomessa kahden vuoden välein. Kyselyyn vastaavat 4.–5.-luokkalaiset, 8.–9.-luokkalaiset sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat.