Urkujen peruskorjaus etenee
Urkurakentamo Veikko Virtanen peruskorjaa Ilmajoen kirkon urut. Seurakunta on varannut remonttiin 185 900 euroa.
– Tähän on varauduttu jo kymmenen vuotta ja kerran aiemmin peruskorjaus on kilpailutettukin. Vuonna 2020, kun tulin kanttoriksi, uruissa alkoi olla niin paljon vikoja, että totesimme sen aikaisen kollegani Riikka Setälän kanssa, että peruskorjaus on välttämätön, kanttori Terttu Iso-Oja kertoo.
Vastaavaa peruskorjausta ei ole aikaisemmin uruille tehty. Urut on valmistanut vuonna 1951 Kangasalan urkutehdas. Urkuja on huollettu kahdesti vuodessa. Urkuihin on tehty perusteellinen huolto ja urkupillien puhdistus vuonna 1998 kirkon peruskorjauksen yhteydessä.
– Myös soinnillista kokonaisuutta uudistetaan. Esimerkiksi joitakin äänikertoja vaihdetaan. Uskon, että aktiiviseurakuntalaiset kuulevat kyllä muutoksen ja ovat lopputulokseen tyytyväisiä, Iso-Oja ennakoi.
Karvakaapit saivat lähteä
Kirkossa ovat tällä viikolla urkupillejä käsitelleet rakentamon johtaja Heikki Autio ja hänen poikansa Aku Autio.
– Pillit puhdistetaan, kunnostetaan ja pneumatiikkaa uusitaan. 2 000 pikkuruista paljetta uusitaan, Heikki Autio esittelee työtä.
– Korjaukseen sisältyy sähköpneumaattisen järjestelmän uusiminen. Espoon verstaalla on uusittu soittopöydän sähköistys ja kontaktipinnat on hiottu ja puhdistettu. Urkuihin on asennettu nykyaikainen sähkönhallinta.
Niin kutsutut karvakaapit poistetaan käytöstä.
– Karvakaappi-nimitys tulee pienistä metallisista ”hapsuista”, jotka ovat johtaneet sähkövirtaa eteenpäin. Nyt niitä ei uudistuksen jälkeen tarvita. Joskus on väitetty, että tuollainen viime vuosisadan alussa urkujenrakennuksessa käyttöön otettu ja mikrokipinöintiä aiheuttava sähkötekniikka voi olla jopa paloturvallisuusriski.
Heikki Autio on opiskellut urkurakentajaksi Saksassa ja työskennellyt alalla vuodesta 1990. Ilmajoen kirkon urut edustavat ”urkuvallankumouksen” aikakautta. Uruissa on piirteitä eri tyylikausista.
– Urut ovat aivan oman tyylisensä ja oman aikansa tuote. Ilmajoen seurakunnalta on ollut hyvä päätös peruskorjata urut. Monissa paikoissa näitä urkuja on purettukin.
Miehet ovat ajelleet Ilmajoelle Tampereelta. Aku Autio seuraa isänsä jalanjäljissä urkurakentajan uralla.
– Kiinnostus musiikkiin ja oma harrastus tukee tätä työtä. En varmasti ilman sitä olisi innostunut alasta. Olen opiskellut klassisia lyömäsoittimia ja nyt harrastan myös urkujen soittoa.
Teknisten korjausvaiheiden lisäksi urkurakentajien tehtävänä on peruskorjata urkujen sointi.
– Kun pillit on asennettu paikoilleen, alkaa niiden soinnin tarkistaminen ja korjaaminen. Työn on määrä valmistua marraskuun loppuun mennessä.
Uudistukset eivät jää tähän
Kirkkoherra Jani Latva-Nikkola kertoo jatkosuunnitelmista urkuremontin valmistumisen jälkeen.
– Tarkoitus on uusia urkuparven lattiat, jotka paikoin narisevat kuuluvasti. Museoviraston päätös vielä uupuu, mutta valmistelussa tämä asia jo on. Ajattelimme, että tässä kohtaa, kun urut on korjattu ja kaikki muukin on kirkossa remontoitu, laitetaan tämäkin vielä kuntoon.
Lisäksi seurakunta suunnittelee kirkon kattokupolin ikkunoiden korjaamista.
– Kupolin ikkunat on uusittu silloin ison remontin yhteydessä 1990-luvun lopulla, mutta säälle alttiina ovat menneet huonoon kuntoon. Ikkunoita on nyt vähän paikattu ja ne vaihdetaan hätäkorjauksena ensi keväänä. Kustannus ei ole vielä tiedossa, mutta puhutaan 10 000 eurosta ylöspäin.
Urkuremontin takia käytössä ovat digiurut, jolloin kuoroille on jäänyt liian vähän tilaa.
– Käsittelemme tätä kirkkoneuvostossa vielä, mutta ajatus on poistaa pari ensimmäistä penkkiriviä väliaikaisesti syksyn aikana, Latva-Nikkola sanoo.
Kirkkoherralla on myös uusia tuulia henkilökohtaisesti. Hän on hakenut Kurikan kirkkoherraksi ja vaali on 8.10.
– Mahdollisuuden tulla valituksi ovat hyvät, mutta mielelläni jatkan Ilmajoella, jos prosessiin tulee sellainen käänne. Jos lähtö tulee Kurikan seurakuntaan, Ilmajoen seurakunnalla ei ole hätää. Meidän työntekijätilanteemme on hyvä. Olemme saaneet hyviä työntekijöitä niiden tilalle, jotka ovat lähteneet. Ilmajoelle saadaan varmasti hyvä kirkkoherrakin. Meillä on sellainen seurakunta, johon halutaan tulla.
Hän toivoo, että seurakuntalaiset olisivat aktiivisia, jos ja kun uutta kirkkoherraa ruvetaan hakemaan.
– Tehtävä vaatii aina seurakunnan kutsun. Seurakunnan pitää voida tunnistaa oma paimenensa. Jos seurakuntalaisten kutsu puuttuu, voi hyväkin hakija jättää hakematta. Ilmajoki on aktiivinen seurakunta, jossa on riittävän iso työyhteisö.
Latva-Nikkola on vastaillut ilmajokisten kysymyksiin lähtöaikeistaan.
– Keskeinen motiivini liittyy siihen, että Kurikka on koti- ja kasvattiseurakuntani. Olen ollut Ilmajoella pian seitsemän vuotta kirkkoherrana, ja nyt on luontainen paikka katsoa vetovastuun vaihtoa.
