Hyvinvointialue vai sittenkin pahoinvointialue?

Politiikka soteen liittyen kuulostaa välillä karmealta huutelulta. Sote- ja pelastuspalvelut ovat tärkeydessään sitä luokkaa, että nyt pitäisi jokaisen istua lakki kourassa ja lopettaa toisten syyttely ja huutelu siitä, että joku romuttaa palvelut. Sote-uudistus ja rahoitusmalli on tehty, ja näillä pelimerkeillä yritetään tehdä uudistuksesta mahdollisimman hyvää. Ihan jokainen paikallis- ja valtakunnan poliitikko tietää, että kaikki varmasti haluavat sote- ja pelastuspalveluiden toimivan. Tuskin sekään on kenellekään epäselvää, että julkinen talous ei kestä jatkuvasti nousevia sotekuluja.

Miten tästä selvitään? Digipalvelut yksin eivät riitä säästöä tekemään, vaan täytyy miettiä alueittain ikärakennetta, palvelutarvetta ja ne huomioiden priorisoida ja keskittää joitain palveluita, mitä ihmiset harvoin tarvitsevat. Rahan lisäksi henkilökuntaa ei enää riitä joka paikkaan, mikä pakottaa käyttämään kallista vuokratyövoimaa. Tämä kustannus lisää myös painetta keskittää palveluja. Ennaltaehkäisyn merkityksestä ja vaikuttavuudesta olemme varmasti yhtä mieltä, mutta siitä tuleva kustannussäästö on vaikea todentaa ja siksi sekin tahtoo unohtua. Isommat ratkaisut, kuten sairaala-, päivystys- ja palveluverkon uudistaminen tuo päätöksentekoon paljon haasteita ja kotiinpäin vetoja. Olisi kiva, että kaikkialla olisi ihan kaikki palvelut ja helpompi olisi olla koko ajan kaikkien puolella, mutta nyt vaan on pakko hillitä kustannusten nousua ja sehän sote-uudistuksen tavoite alun perin olikin. Myös tehtävien jako hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kohdalla hakee vielä uomiaan, mihin tähän tarvitaan mukaan kunnat ja kaikki mahdollinen järjestöyhteistyö.

Sote-uudistus kokonaisuutenaan tulee uudistumaan vielä vuosia. Toivon todella, että tätä ei revi puoluepolitiikka, vaan kaikki päättäjät ovat alueen henkilökunnan ja asukkaiden puolella yhdessä ratkaisuja miettien. Henkilökunta täytyy ottaa isosti mukaan miettimään töiden sujuvuuden lisäksi hallinnollisia rakenteita. Miten alue oikeasti parhaiten toimii ja perustason palvelut vahvistuvat ja miten johtaminen muutosjohtamisineen sujuu ongelmitta? Pois turhat portaat ja nokkimisjärjestykset, jos niitä on. Kunhan yhdessä muistamme, että tässä on ihminen (asiakas, potilas, työntekijä) keskiössä, niin meillä on mahdollisuus onnistua.

Helena Rahkola
Aluevaltuutettu ja Ilmajoen kunnanhallituksen 1. vpj (ps.)