Ilmajoki-lehti – 95 vuotta ilmajokisten elämässä
Liisa Äärynen
Ilmajoki-lehti, yksi Ilmajoen vanhimmista yrityksistä, tuli huhtikuussa 2025 toimineeksi yhtäjaksoisesti 95 vuotta. Tiedonvälityksen tarve kuntalaisille pitäjän asioista oli todettu jo 1800-luvun lopulla ja vuonna 1901 kunnallisneuvos Kaarlo Lannen toimesta julkaistiin oman paikallislehden näytenumero. Aika ei vielä ollut valmis omalle paikallislehdelle ja säännöllistä ilmestymistä ei aloitettu.
Nykyisen Ilmajoki-lehden juuret juontavat vuoteen 1929, jolloin Paimiosta Ilmajoelle tulleen kunnanlääkärin Niilo P. Koskiniemen vauhdittamana käynnistettiin oman paikallislehden saaminen Ilmajoelle. Hän pyysi mukaan opettaja Vilho Syrjän ja Ilmajoki-nimisenä lehden näytenumero ilmestyi joulukuussa 1929. Säännöllinen ilmestyminen kerran viikossa alkoi 2.4.1930. Lehden toimittajana oli opettaja Vilho Syrjä.
Lehden omistus siirtyi Vilho Syrjältä vuonna 1935 perustetulle Ilmajoki Oy:lle ja sen 44 osakkaalle. Ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Niilo Koskiniemi, Vilho Syrjä, Valle Honkasalo ja Matti Penttilä-Ilkka. Lehden päätoimittajana oli Vilho Syrjä. Lehden levikki nousi heti ensimmäisenä vuotena 1700 tuntumaan. Sotavuosina levikki nousi yli 4000 kappaleen. 1950-luvun alussa se oli 3400 kappaletta.
Ilmajoki OY:n hallintoon ovat edellä mainittujen lisäksi kuuluneet Urho Honkasalo, Antti Tapola, Veikko Pirilä, Tauno Luutonen, Eino Kiikka, Jussi Kalliomäki, Toivo Kuusela, Juho Mansikka, Aatto Tuomikoski, Pentti Röyskö, Simo Järvi, Timo Tuomikoski, Tapani Ala-Kauppila ja Heikki Ketola. Pitkäaikaiset puheenjohtajat olivat Veikko Pirilä ja Simo Järvi.
Paikallislehti Ilmajoen Sanomat perustettiin Viljo Äärysen käynnistämänä 50-luvun alussa ja vuonna 1952 lehti aloitti säännöllisen ilmestymisen kerran viikossa. Lehteä kustansi Il-Sa Oy, jossa oli 34 osakasta. Alusta lähtien toiminnassa olivat mukana pankinjohtaja Kauko J. Koivisto ja lainopin kandidaatti Jyri Ala-Nikkola. Yhtiön ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Viljo Äärynen, Kauko J. Koivisto ja Matti Koivuluoma. Ensimmäisen vuoden aikana päätoimittajina olivat Koivisto ja kirjailija Waldemar Rantoja. Vuonna 1953 päätoimittajaksi kutsuttiin kirjailija, maanviljelijä Paavo Fossi. Lehden levikki nousi nopeasti yli 4000 kappaleen ja vuonna 1955 se oli 4300.
Il-Sa Oy:n hallintoon ovat edellä mainittujen lisäksi kuuluneet lisäksi Toivo Kuusela, Martti Rintasalo, Kauko Kaukonen, Jyri Ala-Nikkola, Aatto Tuomikoski, Aake Yli-Laurunen, Väinö Myllymäki, Matti Äärynen, Esa Holma, Kari Kaukonen, Tapio Huhtala, Aulis Lahti-Röyskö, Raimo Alhoke, Jussi Äärynen ja Aulis Peltokoski. Yhtiön pitkäaikainen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja oli Viljo Äärynen, hänen jälkeensä Matti Äärynen ja nykyisin Jussi Äärynen.
Terveydenhoitajien työtilat sijaitsevat Ilmajoen lukiolla. (kuva: Ilmajoki-lehden arkisto)
Jussi Uusimäki ehti olla Ilmajoki-lehden palveluksessa 36 vuoden ajan. Viimeisenä työpäivänä marraskuussa 2018 auto odotti lehden pihassa eläkepäiville matkannutta miestä. (kuva: Ilmajoki-lehden arkisto)
Ilmajoki ja Ilmajoen Sanomat yhdistyivät 1956
Ilmajoki Oy:n ja IL-Sa Oy:n hallinnoissa neuvoteltiin ja todettiin, että kahta paikallislehteä ei ole järkevää kustantaa yhdessä pitäjässä. Vuoden 1956 alussa Ilmajoki ja Ilmajoen Sanomat yhdistyivät Ilmajoki-lehdeksi. Kustantajayhtiöt Ilmajoki Oy ja Il-Sa Oy omistivat kumpikin 50 prosenttia Ilmajoki-lehdestä.
Ensimmäisessä toimituskunnassa, jonka nimi muuttui vuonna 1984 hallitukseksi, olivat Ilmajoki Oy:stä tohtori Niilo Koskiniemi, pankinjohtaja Veikko Pirilä ja varatuomari Tauno Luutonen, Il-Sa OY:stä liikkeenharjoittaja Viljo Äärynen, pankinjohtaja Kauko J. Koivisto ja lainopin kandidaatti Jyri Ala-Nikkola.
Ilmajoen Sanomista päätoimittajaksi siirtyi Paavo Fossi ja taloudenhoitajaksi kutsuttiin Yrjö Katila. Vuodesta 1956 vuoden 1974 toukokuulle Ilmajoki-lehden toimitus oli Kirjapaino Il-Mon konttorissa, ilmoitusten ja tilausten vastaanotto Katilan Kukkakaupan yhteydessä.
50-luvun loppupuoli oli lehdelle voimakasta kehittymisen aikaa. Erityisesti tehtiin työtä , että saatiin koko pitäjän kattava kyläkirjeenvaihtaja ja asiamiesverkosto. Helmikuussa 1956 Paavo Fossi oli hankkinut lehdelle vakinaisiksi kyläavustajiksi Huissin, Nopankylän, Peräkylän alueelle Matti Koivuluoman, Koskenkorvalle Vieno Västin, Pojanluomalle Veikko Aho-Mantilan, Tuomi-Ahonkylään Erkki Holkon, Kiikerin, Könnin ja Munakan alueelle Viljo Loukasmäen.
60-luvulle asti Ilmajoki-lehti ilmestyi sulassa sovussa Jaakkiman Sanomien kanssa, mutta sai hetkeksi aikaa kilpailijan Santavuori-lehdestä, joka perustettiin 1960-luvun alussa, kun Koskenkorva halusi omaksi pitäjäkseen.
Lehden sisältö monipuolistui ja kuntalaisille tiedottaminen parantui huomattavasti, kun kunnanjohtaja Erkki Kiskola aloitti kunnan asioista kirjoittamisen lehteen vuonna 1963. Tätä ”Kunnan kuulumisia”-palstaa kunnansihteeri Pirkko Viianen jatkoi 70-luvulle saakka.
Seurakunnan asiat olivat hyvin esillä. Papeilla oli tapana kirjoittaa pitkiä uskonnollisia kirjoituksia ja kokonaisia saarnoja lehteen. Ahkera kirjoittaja oli rovasti Armo von Essen. Raittiusaate oli hyvin esillä lehdessä.
Päätoimittaja Paavo Fossi jätti vahvan jälkensä Ilmajoki-lehteen. Hän jäi sairauden vuoksi eläkkeelle vuoden 1967 lopussa. Päätoimittajan tehtävät siirtyivät Fossia jo usean kesän lomittaneelle Viljo Ääryselle, joka jatkoi päätoimittajana vuoden 1973 loppuun.
Muutosten vuosikymmenet
1970-luvulle tultaessa otettiin pitkä askel, jonka vaikutukset tuntuvat tänäkin päivänä. Ilmajoki-lehti sai ensimmäiset omat tilat vuonna 1974 Ilmajoen Säästöpankin uudesta toimitalosta. Saman vuoden alussa päätoimittajana aloitti lehteä jo useamman vuoden toimittanut Liisa Äärynen. Pian huomattiin, että tilaa pitää olla enemmän ja Ilmajoen liikekeskuksesta ostettiin vuonna 1977 lehdelle oma osake.
Vauhtia lehdessä riitti, sillä levikki nousi ja sivumäärät kasvoivat, mikä näkyi myös taloudellisena hyvinvointina. Kirjeenvaihtajat eri puolilla pitäjää pitivät huolen, että asiat olivat kattavasti esillä. Päätoimittajaa lomitti aktiivinen avustaja, opettaja Toivo Sillanpää. Yrjö Katila ja Liisa Äärynen tekivät lehteä kahdestaan vuoteen 1978, jolloin toimistoapulaiseksi valittiin Pirjo Viertola.
1970-luvun yhtenä voimatekijänä oli kunnan kehittyminen erityisesti Vesi-Sepon ja muiden VS-yhtiöiden kautta. Tämä heijastui myös Ilmajoki-lehteen. Ilmajokisten monipuolista aktiivisuutta kuvasti myös kansanoopperaesitykset Ilkan kentällä vuonna 1975 aloittanut Ilmajoen Musiikkijuhlat.
Ilmajoki-lehden historiassa voidaan 80-lukua pitää suurten muutosten vuosikymmenenä.
Lehti jatkoi kasvuaan, ja vuonna 1980 valittiin kesätoimittajaksi Ulla Iso-Tuisku, joka jatkoi harjoittelijana ja toimittajana vuoteen 1984. Tuomo Virtanen tuli taloon Pirjo Viertolan tilalle 1980 ja talouspuolen virka vakinaistettiin1981.
80-luvulla lehden toiminta laajeni ja monipuolistui. Vireällä 70-luvulla oli jo aloitettu lehden lukijamatkojen järjestäminen, ensin mm. Ruotsiin, Romaniaan ja Ibizalle 1981. Vuosikymmenten aikana lähes kaikki Euroopan maat tulivat tutuiksi lukijamatkoilla, joiden kohdalle koronaepidemia laittoi tauon 2020.
Ilmajoki-lehti oli ensimmäisten paikallislehtien joukossa, jotka aloittivat lehden lukemisen kasetille näkövammaisia varten.
Pitäjälehtien ja sitten Paikallislehtien liiton sekä Etelä-Pohjanmaan Kunnallislehtien toimintaan osallistuttiin aktiivisesti, olihan Ilmajoki-lehti yksi perustajajäsenistä. Liisa Äärynen oli mukana Paikallislehtien liiton koulutusta kehittämässä. Hän toimi sihteerinä Etelä-Pohjanmaan Paikallislehtien yhdistyksessä, jonka puheenjohtajina ovat olleet myös Jussi Uusimäki ja Jussi Äärynen.
Paikallislehtien liitto kehitti Antti-patsaan. Tätä kuvanveistäjä Kari Ovaskan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden perustajaa Antti Lizeliusta kuvaavaa veistosta voitiin jakaa tunnustuksena paikallisen kulttuurin ja tiedonvälityksen ylläpitäjille. Vuonna 1981 Ilmajoki-lehti antoi ensimmäisen Antti-patsaan tunnustuksena Ilmajoen kunnan tiedottamisesta, koska kunnanjohtaja ja kunnansihteeri olivat hyvin aktiivisia tiedottajia ja pitivät huolen, että lehden kautta tieto saavutti kuntalaiset.
Vuonna 1981 on pöytäkirjaan kirjattu myös se, että Ilmajoen Kisailijain 60-vuotisjuhlaan menevät lehden hallinnon puolesta onnittelijoiksi Veikko Pirilä, Pentti Röyskö, Aatto Tuomikoski ja Matti Äärynen. He olivat kaikki olleet myös Ilmajoen Kisailijoiden puheenjohtajina. Ilmajoki-hiihto pitäjän mestaruushiihtona on ollut vuodesta 1931 lähtien vuosittainen tapahtuma, johon lehti on kustantanut palkinnot. Ensimmäiset hiihdot järjestettiin Ahonkylän Kalliolassa ja edelleen se järjestetään yhteistyössä Ilmajoen Kisailijain kanssa.
Lehti alkoi ilmestyä kaksi kertaa viikossa vuonna 1983, ja se vaati lisää henkilökuntaa.
Taloon tulivat 1983 ilmoituskonsultiksi Jussi Uusimäki ja toimittajaksi Reijo Peltokangas. Vuonna 1984 tuli Ossi Keisala toimittajaksi Ulla Mäntylän tilalle ja Sisko Ojala, myöh. Korkiamäki, tilausten-ja ilmoitustenhoitajaksi. Lehden henkilökunnan määrä nousi kuuteen.
Ilmajoki-lehti valittiin Vuoden Yrittäjäksi 2003 Ilmajoen Yrittäjien antamaa tunnustusta oltiin vastaanottamassa isolla porukalla. Kuvassa vasemmalta Reijo Peltokangas, Sisko Korkiamäki, Timo Tuomikoski, Jussi Uusimäki, Veikko Pirilä, Tuomo Virtanen, Liisa Äärynen, Jussi Äärynen, Ilmajoen Yrittäjien puheenjohtaja Susanna Kairivaara-Mäkelä, Matti Äärynen ja Simo Järvi.
Samaan muutosvaiheeseen tuli lehdelle taas eteen tilaongelma. Neuvotteluja kunnan kanssa käytiin niin vanhasta neuvolasta kuin paloasemastakin, koska siihen aikaan puhuttiin voimakkaasti uuden paloaseman rakentamisesta.
Näissä neuvotteluissa ei onnistuttu, ja lehti päätti ostaa tontin Palontien ja Kauppatien kulmauksesta vuonna 1985 Ida ja Paavo Siltalopelta, ja rakentaa tontille oman liiketalon. Ilmajoki-lehdessä jo uutisoitiin asiasta ja ilmoitettiin, että yhteistyökumppaniksi hankkeeseen lähtee Ilmajoen ja Seinäjoen vakuutusyhdistys. Rakennustoimikuntaan nimettiin Veikko Pirilä, Matti Äärynen, Aatto Tuomikoski, Aake Yli-Laurunen, Yrjö Katila ja Liisa Äärynen.
Vakuutusyhdistys kuitenkin päätti ostaa tilat Ilmajoen Säästöpankin rakennuttamasta Puotiradista ja Ilmajoki-lehti oli taas tilojen suhteen tyhjän päällä. Tilannetta tutkittiin Aatto Tuomikosken johdolla, mutta todettiin, että lehdellä ei ole yksin mahdollisuuksia suuren liiketalon rakentamiseen.
Säästöpankki tarjosi myös lehdelle tiloja Puotiradista ja Osuuspankki entistä liiketaloaan, mutta ne jäivät. Tilakysymystä ei unohdettu, ja toimitusjohtaja Jussi Uusimäen johdolla etsintää jatkettiin. Kun entinen Myllyniemen kiinteistö tuli myyntiin, se ostettiin Seinäjoen Konepisteeltä 1988. Talossa tehtiin perusteellinen remontti, jonka suunnitteli Pentti Haapamäki. Pääurakoitsijana oli EEPee-Rakennus Koskenkorvalta. Omaan taloon Mikontie kolmeen muutettiin toukokuussa 1989.
Lehteä yli 30 vuotta palvellut talouspäällikkö Yrjö Katila jäi eläkkeelle 1986, Jussi Uusimäki nimitettiin toimitusjohtajaksi ja Tuomo Virtanen talouspäälliköksi.
Ensimmäisten joukossa uuteen tekniikkaan
90-luvulla suurin muutos oli lehdessä omaan sivuvalmistukseen siirtyminen 1997. Asiantuntijana oli Jussi Äärynen, joka räätälöi Ilmajoki-lehden tarpeisiin mitoitetun sivunvalmistusjärjestelmän ja koulutti lehden henkilökunnan. Tässä vaiheessa taloon tuli Veli-Pekka Katajamäki sivunvalmistajaksi ja valokuvaajaksi. Ilmajoki-lehti oli niiden lehtien joukossa, jotka olivat edelläkävijöinä uuden tekniikan käyttöönotossa.
Uusia haasteita
Ilmajoki-lehden vuosikymmenissä ei liene tasaista aikaa, sillä uudistuksia on tullut koko ajan. Toimitukseen tuli uusia tekijöitä, kun Tuomo Hämäläinen tuli taloon marraskuussa 2010 ja Ossi Keisala jäi pois 2011. Pitkäaikainen toimittaja Reijo Peltokangas jäi eläkkeelle ja hänen seuraajanaan jatkoi Sari Haapala huhtikuussa 2012.
Uuteen vaiheeseen siirryttiin 2014, kun Ilmajoki Oy luopui lehden kustantamisesta ja myi oman puoliskonsa Il-Sa Oy:lle. Samalla lehden toimintaa pyörittämään perustettiin Ilmajoki-lehti Oy, jonka emäyhtiö on Il-Sa Oy. Lehden hallintoon valittiin puheenjohtajaksi Liisa Äärynen, varapuheenjohtajaksi Raimo Alhoke ja jäseniksi Kari Kaukonen, Aulis Peltokoski ja Matti Äärynen.
Kun taloa yli 40 vuotta palvellut päätoimittaja Liisa Äärynen jäi eläkkeelle, kutsuttiin päätoimittajaksi oman talon sisältä toimitusjohtaja Jussi Uusimäki vuoden 2015 alusta ja samalla lehtityössä tiiviisti mukana ollut Jussi Äärynen siirtyi toimitusjohtajaksi.
Lehtimaailmaa on viimeisen kahden vuosikymmenen ajan koetellut muun muassa se, että posti nostaa jatkuvasti jakeluhintoja ja lehden painatus kallistuu. Tämä tilanne sai Jussit, päätoimittajan ja toimitusjohtajan, miettimään miten tulevaisuudessa selvitään. He tulivat siihen tulokseen, että lehti palaa kerran viikossa ilmestyväksi vuoden 2019 alusta. Tähän ratkaisuun yhtyi lehden hallitus.
Vuoden 2018 lopussa tuli taas iso muutos, kun lehteä liki neljä vuosikymmentä palvelleet Jussi Uusimäki ja Tuomo Virtanen siirtyivät eläkkeelle. Vuoden 2019 alusta päätoimittajaksi valittu Terhi Pirilä-Porvali hoiti tehtävää 14.7.2020 saakka. Monissa paikallislehdissä päätoimittajan ja toimitusjohtajan tehtävät oli yhdistetty, ja samaan päädyttiin lehden hallituksessa. Jussi Äärynen jatkoi päätoimittaja-toimitusjohtajana 15.7.2020 lähtien ja Tuomo Hämäläinen kutsuttiin toimituspäälliköksi.
Viimeisimpiä muutoksia toimitukseen on tuonut kun Sari Haapala siirtyi synnyinpitäjänsä lehteen Jalasjärvelle 2023 ja hän seuraajakseen valittiin Outi Rantala.
Ilmajoki-lehdelle ominaista on pitkät työsuhteet, joka kertoo henkilökunnan sitoutumisesta
omaan lehteen. Yllättävääkin on, että 95 vuoden aikana ns. vakituista henkilökuntaa lehdessä on ollut alle 20. Onnekastaon ollut sekin, että vuosikymmenten varrella lehti on saanut mukaansa innostuneen ja taitavan avustajajoukon.
Koko 95-vuotisen toimintansa aikana lehti on ollut tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntalaisten, kunnan, seurakunnan, yrittäjien, seurojen, yhdistysten sekä alueellisten toimijoiden kanssa.
Koronaepidemia 2020 hiljensi maailman ja sen vaikutukset ulottuivat myös Ilmajokeen ja Ilmajoki-lehteen kuten nykyinen maailmantilannekin. Yhdessä lehden lukijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa henkilökunta on tehnyt valtavan työn, että niin lehdestä kuin koko Ilmajoesta huokuu meille jokaiselle tärkeä välittämisen henki.
Ilmajokisten rinnalla 95 vuotta kulkeneena Ilmajoki-lehti lienee ainoa taho, joka on elänyt ja tallentanut tarkasti paikkakunnan elämää. Tiedon välittäminen, kannustaminen ja tulevaisuuteen katsova lehti on edelleen ”Ilmajoen ja ilmajokisten asialla”.
