Kesän kohokohta jo 50 vuotta

Tänään lehden ilmestymispäivänä 4.6. Ilkan rannassa soi Isoviha 1713–1721 -oopperan kenraaliharjoitus. Oopperan aihe osuu kansakunnan hermoon. Aihe on ajankohtaisempi kuin tekijät oopperan teemaa valitessaan arvasivatkaan. Nuoren tytön tarina koskettaa.

Toiminnanjohtaja Sari Hanka tietää, että nyt esitettävän oopperan vaikea aihe puhuttelee pohjalaisyleisöä, mutta kiinnostaa myös laajemmin.

– Koronavuosien jälkeen ryhmämatkailu on piristynyt, ja ryhmiä tulee eri puolilta Suomea. Meillä on paljon vakikävijöitä ja eläkeläiset ovat suurin kävijäryhmä.

Tuottaja Katariina Mäki-Välkkilä aloitti Hangan työparina viime syksynä.

– Liput pystyy ostamaan kätevästi netistä, mutta monella ei ole digitaitoja, joten neuvomme asiakkaita puhelimitse. Tätä on kiitelty kovasti. Kaikissa paikoissa ei enää nykypäivänä saa henkilökohtaista asiakaspalvelua.

Ilmajoen Musiikkijuhlilla on takana taloudellisesti vaikeita vuosia. Isoviha on aiheena kiinnostanut yleisöä, mutta kustannusten nousun ja julkisen tuen laskun myötä talous on yhä tiukoilla.

Musiikkijuhlien 50-vuotista taivalta juhlitaan Ilta Ilmajoella -konsertissa. Aikoinaan Marit ja Mikot -viihdekuoron johtajan Lasse Lintalan ideasta lähtenyt tapahtuma toi korkeakulttuurin maaseudulle ja maaseudun ihmisten ulottuville. Kaikki alkoi siitä, kun kesällä 1975 Suomen Kansallisooppera esitti Ilkan kentällä Leevi Madetojan säveltämän Pohjalaisia-oopperan. Kapellimestarina oli Jorma Panula. Panula sävelsi vuonna 1977 ensiesityksensä saaneen Jaakko Ilkka -oopperan, jonka toteuttivat yhteistyössä Kansallisooppera ja vastaperustettu Ilmajoen Musiikkijuhlat ry.

Hanka on ollut juhlilla töissä 30 vuotta.

– Olin äskettäin Jorma Panulan kanssa yhteyksissä, niin hän totesi: ooksä vieläki sielä? Ensimmäisenä kesänäni, kun olin toimistolla töissä, kuskasin häntä paikasta toiseen.

Edelleen toimistolta järjestetään noin kuukauden ajaksi Ilmajoelle tulevien esiintyjien ja muiden vierailevien taiteilijoiden kuljetukset ja asumiset.

Oheisohjelmassa on tänäkin vuonna konsertteja ja kokeilussa ovat myös tanssit Kylvölässä Huissilla.

– Tulevina vuosina täytyy miettiä myös sitä, voisimmeko järjestää konsertteja kesäkauden ulkopuolella. Ilmajoelle tarvittaisiin tila esittäville taiteille, Mäki-Välkkilä toteaa.

Taiteella on paikkansa

Riitta Pihlajamäki on Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n kuudes puheenjohtaja.

– Taiteen merkitys kasvaa. Isot laadukkaat tapahtumat ovat kansakunnan elinehto. Tämä tapahtuma on aikoinaan ollut suuruudenhullu ja mahtipontinen hanke. Sitä paloa tarvitaan tulevinakin vuosina, kun tapahtumaa kehitetään. Hattua nostan edelliselle puheenjohtajalle Timo Kososelle ja kaikille, jotka vuosien ja vuosikymmenten ajan ovat olleet juhlien kantavia voimia. Resurssit ovat aika rajalliset ja silti synnytetään tällainen tapahtuma.

Alusta asti juhlat on toteutettu pitkälti kökällä ja edelleen moni asia nojaa vapaaehtoisiin ilmajokisiin. MusAkat ja kenttis eli kenttätoimikunta hoitavat monet ruumiilliset työt. Kenttätoimikunta rakentaa lavasteet, kuljettaa ja pystyttää ne rannassa sekä hoitaa katsomon ja telttojen pystytykset. MusAkat huolehtivat harjoitusten ja tapahtuman aikaisesta ruokahuollosta esiintyjille ja talkoolaisille. Myös kuorolaiset ovat taitavia harrastajia ja laulavat vapaaehtoispohjalta. Pihlajamäki ja hallitus ovat miettineet, mistä jatkossa löytyy kökkäväki.

– Väki vanhenee. Jonkin verran mukana on työikäisiä, mutta aika moni talkoolainen on jo eläkkeellä.

Myös rahoitus mietityttää.

– Saimme tänä vuonna Taiteen edistämiskeskukselta 75 000 euron avustuksen, mutta se oli pienempi kuin aikaisemmin. Tapahtuman tulevaisuuteen vaikuttaa tietysti lipunmyynti, mutta myös se, haluaako kunta jatkossakin tukea Musiikkijuhlia ja mikä on ylipäätään kulttuurin arvo yhteiskunnassa, Pihlajamäki pohtii.

– Pitää muistaa, että meidän toimintamme ruokkii paikallisten urheiluseurojen ja kyläyhdistysten toimintaa. Niistä tulee väkeä esimerkiksi järjestyksenvalvojiksi. Näin raha jää kunnan sisälle.

Nuorempaa sukupolvea edustava koskenkorvalainen Anniina Lehtiniemi laulaa kuorossa ja on myös yhdistyksen hallituksessa.

– Olen kolmatta kautta hallituksessa. Kuorolaisina katselemme asioita omasta näkövinkkelistämme ja hallituksessa taas mietitään, miten asiat vaikuttavat kokonaisuuteen.

Lehtiniemi tietää, että oopperan esityspaikka on ainutlaatuinen, mikä tekee joka vuosi vaikutuksen vieraileviin taiteilijoihin, samoin kuin avuliaat ihmiset.

– Täällä kaikki on lähellä ja ihmiset tekevät sen, millainen tämä tapahtuma on.

Ilmajoen Musiikkijuhlien puheenjohtajat

1977–1978         Jyri Ala-Nikkola
1979–1982         Veikko Lammi
1983–1985         Mikko Kivistö
1986–1989         Raimo Alhoke
1990–2020        Timo Kosonen
2021– Riitta Pihlajamäki