Täyttynyt toive
Tahaton lapsettomuus koskettaa monia. Lähteenmaiden syvin haave kävi toteen hedelmöityshoitojen ansiosta.
”Edessä kirsikkapuun, hedelmä elpyy ja aikanaan lakastuu
Tänään toivon, että se kirsikkapuu
Minuun kerran vielä rakastuu”
Näin Ina Lähteenmaa runoili päiväkirjaansa 7. marraskuuta 2023 kotipihansa puuta katsellen. Samana syksynä hän ja Samuli Lähteenmaa olivat saaneet vastauksen siihen, miksei heidän hartaasti toivomansa raskaus ottanut toteutuakseen.
– Se on ollut itselle luonnollinen ajatus ihan nuoresta asti, että haluan jossain vaiheessa omia lapsia, Samuli sanoo katsoen sitä ihmistä, jonka kanssa meni naimisiin Ilmajoen kirkossa vuonna 2015, kun he molemmat olivat vasta 20-vuotiaita.
– Samat ajatukset. Se on ollut sellainen syvä haave, jolla ei kuitenkaan ole ollut kiire. Olemme olleet yhdessä niin pitkään – syksyllä tulee täyteen 12 vuotta, Ina kertoo.
Tampereella asuva pariskunta alkoi suunnitella perheenlisäystä aktiivisemmin yliopisto-opintojensa edetessä loppua kohden.
Aluksi ongelmalla ei ollut nimeä. Pitkä yrittäminen ja lukuisat negatiiviset raskaustestit aiheuttivat monta pettymystä. Lopulta Ina päätti hakeutua gynekologille. Hedelmällisyystesteissä ei kuitenkaan ilmennyt mitään poikkeavaa.
– Päinvastoin annettiin hyviä uutisia, että kaikki näyttää todella normaalilta ja hyvältä.
Samulin elintavat olivat kohdallaan. Hän liikkui paljon, söi terveellisesti ja oli ollut edelliset vuodet päihteetön. Ina muistutti puolisoaan siitä, että tällä oli monta sisarusta, eikä mikään muukaan viitannut perinnöllisiin hedelmällisyyden ongelmiin.
– Ehkä se Inan toppuutteleva suhtautuminen kertoo siitä vanhasta ajatuksesta, että vian ei oleteta voivan olla miehessä. Mutta hän oli käynyt testeissä ja ajattelin, että miksei minunkin pitäisi.
Diagnoosi järkytti
Mies hakeutui terveyskeskuslääkärille ja sai lähetteen siemennesteanalyysiin. Tulosten perusteella Lähteenmaille suositeltiin lapsettomuushoitojen aloittamista.
– Lääkäri kertoi, ettei lasta ole mahdollista saada luonnollisella tavalla. Siittiöiden määrä on liian vähäinen. Raskautta todennäköisempää olisi Eurojackpot-voitto, Samuli sanoo.
Diagnoosi oli aluksi järkytys. Pariskunta pelkäsi jäävänsä kokonaan lapsettomaksi. Oli suurta surua ja epävarmuutta. Se teki lähipiiristä kantautuvat vauvauutiset paikoin raskaiksi vastaanottaa.
– Lääkäriystäväni sanoi kauniisti, että kun oma haava on auki, on pakko keskittyä sen parantamiseen. Silloin ei vain pysty olemaan täysin läsnä toisen ihmisen onnessa, joka muistuttaa siitä, mitä itseltä vielä puuttuu, Ina sanoittaa.
Myös hedelmöityshoitoon liittyi pelkoa. Siittiöiden vähyyden vuoksi Lähteenmaille suositeltiin mikrohedelmöitystä, joka on koeputkihedelmöityksen erityismuoto. Siinä yksittäinen siittiö ruiskutetaan suoraan munasoluun. Hoito edellyttää hormonipistoksia, joilla stimuloidaan munasarjoja tuottamaan useita munasoluja kerralla. Hormonihoito voi aiheuttaa turvotusta, jomotusta ja mielialavaihteluita. Myös munasolujen keräyksestä voi seurata kipua.
– On kurjaa, että kaikki hoidolliset toimenpiteet kohdistuivat Inaan, vaikkei lapsettomuus johtunut hänestä. Puolison ei auta kuin olla tukena parhaansa mukaan. Olen todella kiitollinen Inalle, Samuli sanoo.
– Lapsettomuuskriisi oli kuitenkin yhteinen kokemus, josta selviäminen vain vaati tätä prosessia, miettii Ina.
Avoimuuden puolesta
Kaikilla ei ole lapsettomuushoitoihin yhtäläisiä taloudellisia mahdollisuuksia. Yksityisellä puolella hoitoon pääsee yleensä nopeasti, mutta kustannukset voivat nousta tuhansiin tai jopa yli kymmeneen tuhanteen euroon hoitomuodosta ja -määristä riippuen. Vaikka hallitus palautti yksityiset hedelmöityshoidot Kela-korvattaviksi vuoden 2025 alussa, merkittävä osa kuluista jää silti potilaan maksettavaksi. Julkisella puolella hoidot ovat edullisempia, mutta jonot pidempiä, pääsykriteerit tiukempia ja hoitokerrat rajattuja.
Diagnoosin jälkeen Lähteenmaat kääntyivät yksityisen puoleen, koska halusivat edetä selkeän ongelman kanssa nopeasti. Taloudellista tilannetta helpotti lähipiiristä saatu spontaani tuki.
– Synnytys on lähes maksutonta. Voisivatko lapsettomuushoidotkin olla? Niin moni on tahtomattaan lapseton, ja samaan aikaan puhutaan syntyvyyden laskusta, Samuli miettii.
Lähteenmaat kertovat omista kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa. He toivovat, että avoimuus ja tietoisuus lapsettomuudesta lisääntyisi.
– Etenkin miesten keskuudessa on puhumattomuutta. Haluan näyttää, ettei lapsettomuuden syitä tarvitse hävetä. Kertomuksemme jälkeen jotkut tutut ovat tulleet jakamaan omia kokemuksiaan, Samuli sanoo.
Ina kertoo vertaistuen olleen hänelle merkittävä tukipilari.
– Joku joka on käynyt samanlaisen matkan, ymmärtää sen kivun, jota itse yrittää välillä piilotella.
Positiivinen hetki
Hoitojen käynnistyttyä pariskunta alkoi kokea myös myönteisiä tunteita. Ensimmäistä kertaa lapsen saaminen oli oikeasti mahdollista. Pelot olivat silti läsnä, sillä hoidotkaan eivät tuo kaikille apua heti tai välttämättä ollenkaan.
Laboratoriossa Inan munasolut hedelmöitettiin Samulin siittiöillä. Lähteenmaiden kohdalla hedelmöitys onnistui, ja munasolut alkoivat jakautua alkioiksi. Alkioita viljellään eli kasvatetaan 2–6 päivän ajan tilanteesta riippuen, Lähteenmaiden tapauksessa viisi päivää. Tuloksena saatiin hyvänlaatuisia alkioita. Yksi niistä siirrettiin Inan kohtuun. Parin viikon päästä raskauden alkaminen selvisi tavallisella raskaustestillä.
– Positiivinen testi oli elämämme onnellisimpia hetkiä, Ina hymyilee.
Alkuraskauden pahoinvointien jälkeen Inan vointi oli hyvä. Raskaus eteni toivotusti. Pian he saivat kuulla odottavansa tyttövauvaa. Pariskunta saattoi nauttia viimeisestä kaksin viettämästään kesästä.
– Se oli tosi hienoa aikaa odottaa, Samuli muistaa.
Inan kirjoittamasta kirsikkapuurunosta oli kulunut liki vuosi, kun tyttö syntyi lokakuun lopussa vuonna 2024. Pian Lähteenmaat pääsivät kotiin, ensimmäistä kertaa kolmihenkisenä perheenä.
Ilman oletuksia
Oman kokemuksen kautta parille valkeni, kuinka yleistä tahaton lapsettomuus on. Suomessa sen kohtaa noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva.
Heidän mielestään toisten mahdollisista lapsihaaveista saa kysyä, mutta hienovaraisesti ilman oletuksia.
– Voi olla äärimmäisen kipeä paikka, jos joku kysyy, miksette ole hankkineet lapsia. Niitä kun ei vain hankita, vaan niitä saadaan. Jokainen lapsi on suuri lahja, johon toivoisi suhtauduttavan nöyryydellä, Ina ajattelee.
Nyt hyväntuulinen tyttölapsi nauraa syöttötuolissa keskeyttäen haastattelun aika ajoin pelkällä olemisellaan. Lähteenmaiden vauva-vuosi on jo yli puolivälissä, ja pienokainen kehittyy kovaa vauhtia. Vanhemmat kokevat puhaltavansa hyvin yhteen hiileen. Lapsettomuuden läpikäyminen on syventänyt heidän kiitollisuuttaan perheenlisäyksestä ja tiivistänyt heitä avioparina.
– Nyt meillä on toistemme lisäksi yhteinen kohde, jota molemmat rakastamme pohjattomasti, Samuli toteaa.
Vauva kiinnittää taas huomion, tällä kertaa sotkemalla maissinaksujen kanssa.
– Hän on Aini Lempi Kirsikka, meidän silmäterä, Ina hymyilee.
Tahaton lapsettomuus
- Lasta ei saada toiveesta huolimatta tai yritys on pitkittynyt
- Koskee noin joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa Suomessa
- Lääketieteellisiä, elämäntilanteeseen liittyviä ja selittämättömiä syitä
- Kokijoita mm. heteroparit, sateenkaariparit ja yksin lasta toivovat
- Voi sisältää mm. hoitoja, keskenmenoja tai pysyvää lapsettomuutta
- Hoitoihin saa hakeutua yleensä vuoden yrittämisen jälkeen, jotkut aiemmin
- Yleisiä hoitomuotoja mm. hormonilääkitys, inseminaatio, koeputkihedelmöitys ja lahjasoluhoidot
- Suomessa tietoa ja vertaistukea tarjoaa esim. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Lue lisää: simpukkary.fi
