Paperipussikoneesta digipainokoneeseen

Kirjapainotoiminnan historia ulottuu Ilmajoella miltei yhtä pitkälle kuin paikallisen lehdenkin. Juuri ennen Suomen sotavuosia Viljo ja Helvi Äärynen rakensivat pitäjän keskustaan suuren talon, jonka katutasossa toimi suosittu sekatavaraliike ja kellarista puolestaan löytyivät sopivat tilat painotoimintaa varten. Kellariin hankittiin muun muassa harvinainen paperipussikone, jonka sotien jälkeen korvasivat sanomalehtien painatukseen soveltuvat laitteet.

– Isä hankki jo 1930-luvun lopulla sellaisen käsin nykäistävän pikkukoneen, joka on edelleen olemassa, Matti Äärynen kertoo kirjapainon ensiaskelista.

Talon kellariin hankitulla suurella painokoneella painettiin 1950-luvulta alkaen Ilmajoen Sanomien ja Ilmajoki-lehden lisäksi myös muita lähipitäjien paikallislehtiä. Liiketoiminta oli menestyksekästä, mikä johti myöhemmin myös Kurikan Liikekirjapainon perustamiseen 1960-luvun loppupuolella.

– Kurikassa oltiin tasan 10 vuotta. Paino oli siellä kahdessa huoneistossa Mäkitiellä, kun isompaa tilaa ei löytynyt, Matti Äärynen sanoo.

1970-luvun lopulla Ilmajoen Säästöpankin Veikko Lammi ja Aulis Lahti-Röyskö esittivät tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä. Siltalan alueelle aiottiin rakentaa Ilmajoen Yrittäjätalo, johon pankin kaksikko halusi kirjapainonkin siirtyvän.

– Siihen ei ollut mitään sanomista. Tuli määräys, että sinne tulet, Äärynen hymyilee.

– Yrittäjätalon alkupäähän tuli Lähdesmäen Raimo, välissä oli Ojaniemen grillin varasto sekä leipomo ja talon toisessa päässä oli Hellstenin mattokutomo, hän muistelee kiinteistön alkuvaiheita.

Nostalgian havinaa

Matti Äärynen on kasvanut kirjapainoalalle pienestä klopista lähtien. Vaikka ikää on nyt 86 vuotta, niin mies käy edelleen lähes päivittäin Kirjapaino Il-Mossa hoitamassa askareita.

– Kun Jussi (Äärynen) laittaa nämä ensin alkuun tietokoneelta, niin sen jälkeen minä pystyn tehdä kaikki. Täällä on sellaisia koneita, joita varmaan kukaan muu lähialueella ei osaa enää käyttää. Porukka on kadonnut, eikä tämän ikäisiä enää kovin paljon ole.

Kirjapainotoiminta on kokenut tekniikan kehittyessä valtavan murroksen vuosikymmenten saatossa. Parhaimmillaan Ilmajoen kirjapaino työllisti parikymmentä henkilöä samanaikaisesti.

– Kaikki työntekijät koulutettiin itse. Useimmat tulivat tänne oppisopimusten kautta.

Ennen vanhaan kirjapainoja oli vähintään yksi joka pitäjässä, Seinäjoellakin näitä oli useampia.

– Autoimme aina kaikki toisiamme, eikä minkäänlaista kateutta ollut. Ilkan kirjapainon jälkeen olimme melkein seuraavassa kokoluokassa, ja pienemmät painot hakivat meiltä tarvikkeita sekä värejä.

Digipainokone ahkerassa käytössä

Ilmajoen kirjapainossa on vuosien saatossa painettu sanomalehtien lisäksi muun muassa urheiluseurojen julkaisuja, mainoslehtiä, isoja julisteita, kirjoja sekä kaikkea muuta mihin paperi taipuu. Alan kehitystä kuvaavaa on se, että kun takavuosina 5 000–10 000 kappaleen kirjekuoritilaus oli normaali, niin nyt näitä menee kerrallaan maksimissaan 100–200.

– 1980-luvun jälkeen toimintaan alkoi vaikuttaa esimerkiksi pienempien monistuskoneiden yleistyminen, Matti Äärynen kertoo.

Nykyisin Kirjapaino Il-Mossa suurin työ tehdään uudella digipainokoneella, mutta vanhat laitteet ovat vieläkin käytössä. Koskenkorvan Urheilijoiden tämän kesän otteluliput ovat esimerkiksi saaneet rei’ityksensä 1950-luvulta peräisin olevalla Heidelberg-tiikelipainokoneella.

 – Nämä ovat ikuisia koneita, Äärynen vakuuttaa.

Vajaa kymmenen vuotta sitten kirjapainon toiminta siirtyi Ilmajoki-lehden alaisuuteen, joten nykyisin tilaukset hoituvat lehden kautta. Tällä hetkellä digipainokone sylkee ulos muun muassa isompia ja pienempiä mainosjulisteita, käyntikortteja, kirjekuoria ja muita pienjulkaisuja. Kirjapainotuotteiden graafinen suunnittelu voidaan tehdä lehden omana työnä, jos valmista pohjaa ei ole.

– Aiempina vuosikymmeninä kaikki työt pistettiin mappeihin, niin siellä oli aina sopivia malleja valmiina, Matti Äärynen kertoo takavuosien tavoista.

Suomessa on tällä hetkellä muutama kirjapainomuseo. Alan konkari toivoo, että myös Ilmajoella olevat vanhat painokoneet löytäisivät tulevaisuudessa sopivan kodin.

– Edelleen sitä haaveilee, että nämä koneet saisi johonkin näytille. Ne myös toimivat ja niillä voi tehdä töitä, Äärynen sanoo.