Painonnostosta tuli Miia-Marian suosikkilaji
Loppuvuodesta terveydenhoitajaksi valmistuvalle Miia-Maria Talvitielle liikkuminen on elämäntapa. Kesäisin painonnostotreeni onnistuu myös omassa autotallissa.
– Olen aina ollut liikunnallinen ja erityisesti pyöräily on kulkenut mukana pitkään. Kun valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2006 ja aloitin työt, ostin pian sen jälkeen oman maantiepyörän. Se oli ollut minulla haaveena lapsesta asti, kun isällänikin oli sellainen, Miia-Maria Talvitie taustoittaa.
Nainen elää aktiivista lapsiperhearkea puolison ja kolmen lapsen kanssa Ilmajoen keskustan tuntumassa. Terveydenhoitajaopinnot ovat loppusuoralla ja ensimmäinen terveydenhoitajan kesäsijaisuus on käynnistymässä heinäkuussa.
Perheen ja opintojen lisäksi Talvitien elämää rytmittää painonnostoharrastus, johon hän otti tuntumaa ensimmäisen kerran noin viisi vuotta sitten.
– Olin käynyt kuntosalilla tosi pitkään, noin 16-vuotiaasta lähtien ihan säännöllisesti. Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että haluaisin siihen jotain uutta, muutakin kuin perustreeniä.
– Kun näin mainoksen aloittelijoille suunnatusta painonnoston peruskurssista, päätin lähteä kokeilemaan. Syksyllä 2020 hakeuduin Kurikan PunttiKlubille ja oikeastaan siitä lähtien olen harjoitellut säännöllisesti.
Valmennuksessa
Tammikuusta 2021 alkaen Talvitiellä on ollut oma painonnostovalmentaja.
– Minua valmentaa Laura Liukkonen, joka asuu pääkaupunkiseudulla. Hän laittaa treeniohjelman joka viikko. Kuvaan hänelle nostojani ja viestittelemme, miten treenit sujuvat.
– Valmennuksessa on koko ajan huomioitu tosi hyvin sitä, että olen äiti ja opiskelija. Jos on ollut paljon kiireitä, harjoittelua on voitu keventää tilanteeseen sopivaksi, nainen jatkaa.
Painonnosto kehittää erityisesti liikkuvuutta, nopeutta ja voimaa.
– Aluksi harjoittelu aloitetaan ihan kepillä. Sitten ruvetaan ottamaan tangosta kiinni ja pikku hiljaa laitetaan sinne painoa.
– Laji on tosi fyysinen. Esimerkiksi tempauksessa ei taida olla paljonkaan lihaksia, jotka eivät silloin työskentelisi.
Tällä hetkellä Talvitie tekee painonnostoharjoittelua neljä kertaa viikossa. Lisäksi hän lenkkeilee koirien kanssa sekä pyöräilee ja juoksee, kun ehtii.
Vaikka painonnosto näyttää hurjalta ja on tekniikaltaan vaativa laji, niin vammoilta on vältytty.
– Vamma tulee monesti siitä, että jokin paikka ylikuormittuu. Omassa valmennuksessani on keskitytty perusvoiman ja liikkuvuuden kehittämiseen. Tekniikkaharjoittelu on ollut tosi suuressa roolissa.
Omalle epämukavuusalueelle
– Ajattelin, etten rupea koskaan kilpailemaan. Se oli kammottava ajatus, että minä nostaisin painoja muiden edessä. Se oli jo ajatuksena todella paljon omalla epämukavuusalueellani.
Siitä huolimatta Talvitie lähti kilpailemaan ensimmäisen kerran vuonna 2022.
– Sehän oli ihan kamalaa. Muistan ekasta kisasta vain sen, että en muista siitä yhtään mitään, hän nauraa.
– Se varmasti kertoo jännityksen määrästä. Viime vuonna aloin kuitenkin jo vähän tykkäämäänkin siitä hommasta.
Painonnostossa kilpaillaan kahdessa liikkeessä, tempauksessa ja työnnössä. Talvitie kilpailee Masters-sarjassa, joka on suunnattu yli 35-vuotiaille harrastajille.
– Olen todella aloittelija. Viime kisassa tempaisin 48 kiloa, mikä on tällä hetkellä oma ennätys. Nyt on neljäs vuosi menossa säännöllistä treeniä, mikä on tosi lyhyt aika. Siihen on kuitenkin kuulunut se, että olen opetellut itse ne liikkeet.
– Työntö oli viime kisassa 60 kiloa, mikä myös on oma ennätykseni. Tiedän, että siellä on varaa, mutta se tulee sitten kun on tullakseen.
Talvitie rikkoi tänä keväänä sarjansa EM-kisarajan, mutta se tapahtui vähän liian myöhään.
– Muuten olisin voinut lähteä kesäkuussa Norjaan EM-kisoihin.
Henkireikä
Naisen tärkeimmät tavoitteet painonnostossa ovat muissa asioissa kuin kilpailumenestyksessä.
– Tärkeintä on se, että pystyn treenaamaan terveenä ja pysyn kunnossa, että jaksan. Minähän tykkään siitä perustreenistä ihan hirveästi, joten kilpaileminen ei ole itselleni se juttu. Tietysti sekin tuntuu hyvältä, kun saa tehtyä uuden ennätyksen.
– Koen, että liikunta on ollut minulle aina sellainen oma henkireikä. Toki välillä väsyttää, mutta harvoin on sellainen olo, että en haluaisi lähteä treeneihin.
Talvitie kokee, että parasta lajissa on uusien taitojen oppiminen.
– Ihminenhän on usein vähän sellainen, että jos minä en osaa, niin minä en tee. Voi olla vaikeaa altistaa itseään uusille asioille. Tässä on ollut tosi palkitsevaa huomata, että hei, minä opin ja kehityn.
Yhteistä tekemistä
Useimmiten Talvitie harjoittelee Ilmajoki-hallilla, mutta kesäisin se onnistuu myös omassa autotallissa.
– Minulla on siellä kyykkyteline, tankoja ja painoja sellaiset 150 kiloa. Se on ihan hauskaa, kun lapset voivat leikkiä pihassa samalla kun treenaan autotallissa ovi auki. Hekin voivat käydä siellä välillä jumppaamassa.
Viime aikoina perheen esikoinen on innostunut lähtemään äidin seuraksi kuntosalille tekemään omaa harjoitteluaan, mikä on tuntunut mukavalle. Kaikilla perheenjäsenillä on omat harrastuksensa, joten arjessa riittää touhua.
Kesästä ja lomasta perhe aikoo nauttia ilman tiukkoja aikatauluja.
– Viihdytään hyvin kotona ja mökillä. En ole kovin hyvä olemaan paikallaan, joten aina on jotain projektia meneillään, Miia-Maria Talvitie nauraa.